Koronapandemia on kestänyt jo 20 kuukautta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo, että pitkä rupeama alkaa vaikuttaa henkilöstöön.
– Koronapotilaita hoitava porukka alkaa olla väsynyttä ja tietyllä tapaa turhautunuttakin, kun kuitenkin rokotteilla voisi vakavaa tautimuotoa tehokkaasti estää. Suuri osa sairaalapotilaista on rokottamattomia, joten onhan se toki turhauttavaa, Lehtonen sanoo.
Husissa on tällä hetkellä koronapotilaita sairaalahoidossa yhteensä 56, joista vuodeosastolla on 45 potilasta ja teho-osastolla 11, kertoo Husin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä.
Husissa voidaan hoitaa 50 vuodepotilasta ja 15 tehohoitopotilasta ennen kuin toiminta vaikeutuu.
– Nyt lähestytään sitä vaihetta, että joudumme jo leikkauslistojen suunnitteluvaiheessa ottamaan huomioon sen, että koronapotilaiden määrän tietty raja ylittyy sairaalassa.
”Teho-osastolle ei juuri rokotettuja päädy.
Petäjä kertoo, että vuodeosastolle otetuista potilaista rokotettujen osuus on ollut kasvusuuntainen. Niistä potilaista, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon kahdesta rokoteannoksesta huolimatta, suurimmalla osalla on jokin sairaus tai sairauteen liittyvä hoito, joka on heikentänyt rokotteen tehoa tai lisännyt vakavan koronavirustaudin riskiä.
– On kuitenkin niin, että teho-osastolle päätyvistä potilaista valta-osa on rokottamattomia. Kun rokotteet suojaavat vakavalta taudilta, niin teho-osastolle ei juuri rokotettuja päädy, Petäjä sanoo.
Moni Euroopan maa on alkanut uudelleen kiristää rajoituksia, Itävalta päätti jopa rokottamattomien koronasulusta.
Lue lisää: Itävalta aloittaa rokottamattomia koskevan koronasulun
Lehtonen arvioi, että myös Suomessa tautitilanne tulee huonontumaan jonkin verran. Siihen vaikuttaa normaali syyskausi, jolloin ihmiset tapaavat sisätiloissa. Toinen vaikuttava asia on, että rokotesuoja hiipuu puolen vuoden jälkeen.
– Nyt tiedetään, että kaksi rokotusta ei riitä, vaan tarvitaan kolmas. Meillä on suuri porukka ihmisiä, jotka ovat saaneet toisen rokotuksen loppukeväästä tai alkukesästä ja alkavat olla taas alttiita koronalle, Lehtonen sanoo.
– Niillä alueilla, jossa on huono rokotekattavuus, voi tulla aika isojakin tautipesäkkeitä, jotka lisäävät sairaalakuormitusta.
”Se olisi vähän kuin autovakuutuksessa, eli että saa bonusta siitä, ettei aja kolareita.
Lehtosen mukaan tautitilanteen hallitsemiseksi tulisi kiirehtiä kolmansia rokotuksia ja lisäksi pitäisi saada lisää kannustimia rokottautumiseen.
Hänen mukaansa koronapassin laaja käyttö olisi keskeisin keino, jolla kansainvälisen kokemuksen mukaan voisi nostaa rokotekattavuutta noin viisi prosenttia.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on pahoillaan siitä, että osa suomalaisista uskoo mieluummin valeuutisia kuin viranomaisia tai valtamediaa rokoteasioissa.
Maailmalla on käytetty myös erilaisia taloudellisia kannustimia rokotteiden ottamiseksi, kuten pikku palkkioita. Verovähennyksiäkin voisi kokeilla. Lehtonen ei kuitenkaan usko, että tätä tapahtuu Suomessa kovin helposti.
– Vaikka onhan se sinänsä loogista, että rokotteen ottaneet kuluttaa terveydenhuollon resursseja todennäköisesti vähemmän kuin rokottamattomat. Se olisi vähän kuin autovakuutuksessa, eli että saa bonusta siitä, ettei aja kolareita.
”Rokottamattomuus tulee tuottamaan terveydenhuollolle merkittävää rasitetta.
Husin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä kertoo toivovansa, että kaikki ottaisivat rokotteet, mutta hän ei usko monien enää muuttavan mieltään rokotteista.
– On sopeuduttava myös siihen, että osa ihmisistä on kielteisen päätöksen tehnyt, Petäjä sanoo.
– Terveydenhuollossa on asennoiduttava sen mukaisesti, että rokottamattomuus tulee tuottamaan terveydenhuollolle merkittävää rasitetta. Ja myös osa rokotetuista tarvitsee sairaanhoitoa. Tämä tarkoittaa resurssointia, rahan kulumista ja näiden asioiden huomioimista sote-ratkaisuissa.