Rokotteiden suoja lievää koronaa vastaan heikkenee nopeasti – pitääkö tehosteita antaa hamaan ikuisuuteen?

Koronavirus sars-cov-2:n omikronmuunnos on muuttanut pelin. Korona ei ole enää rokottamattomien epidemia, vaan myös rokotetut voivat saada taudin ja tartuttaa sitä eteenpäin.

Rokotusten tuottama immuunivaste lievää tautia vastaan heikkenee melko nopeasti, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uudet tiedot. Suuri määrä lieviä tapauksia lisää tautitaakkaa, terveydenhuollon kuormitusta ja sairauspoissaoloja.

THL kertoi perjantaina tiedotteessaan, että toisen rokoteannoksen antama suoja omikron-muunnoksen aiheuttamaa lievää infektiota vastaan on 3–4 kuukauden jälkeen enää vähäinen: vain 0–20 prosenttia. Kolmannen annoksen antama suoja on sen sijaan THL:n mukaan aluksi kohtalainen, mutta sen jälkeen suojateho putoaa. Tiedot perustuvat Britanniassa tehtyihin tutkimuksiin.

”Suojateho lievää tautimuotoa vastaan laskee kahden kuukauden kuluessa noin 40 prosenttiin”, THL kertoo.

Tutkimustulokset ovat silti huojentavia, jos ajattelee riskiä sairastua koronan vakavaan tautimuotoon. Brittitiedot osoittavat THL:n mukaan, että kaksi annosta mitä tahansa Suomessa käytössä olevaa koronarokotetta antaa hyvän suojan omikronvariantin aiheuttamaa vakavaa, sairaalahoitoista tautia vastaan. Kolmas rokoteannos nostaa suojaa edelleen:

”Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa koronarokotteiden suoja vakavaa tautimuotoa vastaan oli hyvä eli 72 prosenttia vielä 5–6 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen, mutta laski kuuden kuukauden jälkeen 52 prosenttiin. Kolmannen annoksen jälkeen suoja nousi lähes erinomaiseksi eli 88 prosenttiin.”

Suomessa on tällä hetkellä meneillään aikuisväestön kolmas rokotuskierros. 5–11-vuotiaiden lasten rokotukset ovat alkaneet, ja neljättä rokotusannosta jaetaan parhaillaan vakavaa immuunipuutosta poteville erityisryhmille.

Omikronin nopealla leviämisellä on iso vaikutus rokotusstrategiaan, joka on keskeinen osa pandemian torjuntaa. Miten taistelu epidemiaa vastaan siis jatkuu Suomessa?

Näin asiantuntijat vastaavat IS:n kysymyksiin tehosterokotuksista.

Israelissa annetaan väestölle jo neljänsiä koronorokotuksia. Kuvassa sairaanhoitaja lasten rokotuskeskuksessa Tel Avivissa joulukuun lopussa. Kuva: Jack Guez / AFP, Lehtikuva

Pitääkö tehosterokotuksia jatkaa ja tarjota kohta neljänsiä annoksia aikuisväestölle?

THL:n ylikääkäri Hanna Nohynekin mukaan on vielä liian aikaista sanoa, tarvitsevatko muut kuin vahvasti immuunipuutteiset neljänsiä annoksia.

– Israelista saamme pian tutkittua tietoa siitä, miten paljon neljännet annokset lisäävät neutraloivia vasta-aineita, ehkäisevät lieviä ja vakavia infektioita. Tarvitsemme myös seurantatutkimustietoa Suomesta siitä, miten hyvin kolmannet annokset suojaavat, Nohynek kertoi IS:lle perjantaina sähköpostitse.

Helsingin yliopiston virologian professori ja rokotekehittäjä Kalle Saksela pitää kysymystä huolellisen pohdinnan arvoisena.

– Varmaan voi ajatella, että (neljännen annoksen) voi tarjota sellaisille, joiden rokotevaste on hyvin huono ja jotka ovat hyvin alttiita, kuten vanhoille ihmisille. Voi olla, että neljäs annos sopisi tällaiselle porukalle, Saksela sanoi perjantaina IS:lle.

– Mutta että koko väestölle ryhdyttäisiin kiireesti antamaan neljättä annosta näitä ensimmäisen polven rokotteita… Se on minusta hyvin arveluttavaa. Kolmannestakin annoksestakin jo käyty keskustelua siitä, kuinka kiireellistä sitä on antaa terveille nuorille aikuisille.

Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen kommentoi kysymystä IS:lle sähköpostitse näin:

– Tässä vaiheessa ei oikeastaan neljännen annoksen anto ole mitenkään ajankohtainen. Kolmas annos on tarpeen nimenomaan omikronvariantin takia. Kolmannella annoksella saadaan varsin hyvä, laboratoriomenetelmin mitattavissa oleva immuunisuoja myös omikronia vastaan. Immuunisuojan säilymisestä kolmannen rokotuksen jälkeen ei ole vielä mitään tietoa, jolloin ei ole ajankohtaista ottaa kantaa neljänteen rokotukseen.

Estävätkö tehosteet omikronin tarttumista rokotetuilta henkilöiltä eteenpäin?

Tästä on jonkin verran tutkimustietoa.

– Kyllä estävät osittain, ainakin muutaman kuukauden ajan, Britanniasta saatujen alustavien tutkimustulosten valossa, kertoi Hanna Nohynek.

– Se tiedetään, että (tehosterokotukset) estivät jatkotartuntoja kovin huonosti jo deltamuunnoksen suhteen. Jos rokotetut saivat lievän tartunnan, ne eivät hirveän hyvin suojanneet jatkotartunnoilta tutkittaessa perheitä, joissa jollakulla oli tartunta. En siksi usko, että niillä varsinkaan omikronin suhteen on kovin suurta vaikutusta, Saksela pohti.

– Toki se vaikutus niillä on, että tauti kestää lyhyemmän ajan verrattuna kokonaan rokottamattomiin henkilöihin.

Tätä voisi Sakselan mukaan pohtia keskustelussa karanteenin pituudesta.

– Jos rokottamaton sairastuu, voisi karanteeni olla hänen kohdallaan pitempi kuin rokotetulla. Pari rokotusta saaneen ja sairastuneen ei tarvitse olla niin pitkään poissa työelämästä, Saksela sanoi.

– Ensimmäisen polven rokotteilla on tosi vaikea taistella tartunnan saamista ja sen levittämistä vastaan. Mutta ei pidä unohtaa, että rokotetut ovat hyvin pitkälle suojassa vakavalta taudilta, ja se on rokotteen tärkein tehtävä.

Ilkka Julkusen mukaan kysymykseen ei voi vastata kategorisesti.

– Mitä parempi immuunisuoja ja mitä enemmän viruksen tunnistavia vasta-aineita (neutraloivat vasta-aineet), sitä todennäköisemmin myös tartunta estyy. Tilanne ei ole joko tai, toisin sanoen ei voi yksiselitteisesti sanoa, että tietty vasta-ainetaso estää myös tartunnan. Mitä parempi immuunisuoja sitä useampi rokotettu on suojassa myös tartunnalta, mutta eivät kaikki. Tarkkoja lukuja ei voi antaa.

Onko rokotteita syytä päivittää omikronia varten?

Professori Julkusen mukaan kolmas rokoteannos antaa varsin hyvän suojan myös omikronia vastaan.

– Rokotteen päivitystä mietitään koko ajan. Nyt se ei kuitenkaan ole ajankohtainen eikä mahdollistakaan, koska laajaan levitykseen tullut päivitetty rokote saataisiin aikaisintaan käyttöön 3–6 kuukauden kuluessa. Tarvitaan rokotteen immunogeenisyysanalyysit, tuotannon skaalaus, myyntilupa ja hyväksyntä EU:ssa ja rokotteiden jakelu. Asia siis kestää, Julkunen viestitti IS:lle.

Nohynekin arvion mukaan ensimmäisiä räätälöityjä rokotteita voitaisiin saada jo keväällä. Mutta tarvitaanko jatkuvia päivityksiä?

– Se riippuu siitä mitä omikronin jälkeen tapahtuu. Jääkö omikron kiertämään maapalloa, vai tuleeko joku uusi variantti, miettii Nohynek.

– Monet rokotevalmistajat ovat kertoneet tekevänsä kehitystyötä omikronvarianttia vastaan. Esimerkiksi BioNTech-Pfizer sanoi siihen menevän noin 100 vuorokautta. Sen jälkeen tulevat vielä lääkeviranomaisten vaatimat kliiniset selvitykset, ja arviolta maaliskuussa voisi olla ensimmäisiä räätälöityjä rokotteita.

Sakselan mukaan asia on hankala.

– Siinä on tietysti se ongelma, ettei omikron ole viimeinen variantti. On tietysti mielenkiintoista nähdä nyt sen levitessä oikein laajalle, että olisiko se sittenkin viimeinen näin laajasti leviävä. Oletettavaa on kuitenkin, että niitä tulee lisää. Ja sitten kun ollaan saatu viritettyä täysin omikron-spesifisiä rokotteita, meillä onkin jo seuraava kanta.

Vaarana pelkästään omikronille räätälöidyissä rokotteissa on se, että koronaviruksen vanhat kannat voivat taas nostaa päätään.

– Se on vähän niin kuin loputon suo. Influenssan suhteen siihen on totuttu. Niitä tulee, ja aina yritetään katsoa, että se rokote olisi mahdollisimman sopiva. Niin tässäkin tullaan varmasti tekemään. Semmoinen tolkku siinä on oltava, ettemme lähde rokottamaan ihmisiä kahden kuukauden välein.

Kuinka kauan koronarokotteita vielä annetaan? Käytettyjä koronavirusrokotteita Espoon keskuksen koronarokotusasemalla 3. tammikuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Onko näköpiirissä se, että tehosterokotuksia joudutaan jatkamaan loputtomiin?

Professori Sakselan mukaan jonkinlaisia tehosteita joudutaan todennäköisesti antamaan.

– Mitä kukin tehosteella tarkoittaa? Omikron on niin erilainen, että ensimmäisen polven rokotteet antavat sen tarttumista vastaan kovin huonoa suojaa. Suoja on laskenut aivan dramaattisesti, Saksela sanoi.

”

Rokotusstrategiassa on paljon pohdittavaa, ja on tärkeää että sen pohdinnan tekee laaja-alainen asiantuntijaryhmä.

Ellei rokotteita päivitetä, jää tehosteen vaikutus Sakselan mukaan lyhytaikaiseksi, ja se antaa parempaa suojaa tartunnalta vain muutaman kuukauden ajan, kun vasta-ainetasot ovat jonkin aikaa hyvin korkealla.

– Se on niin kuin veden kantamista kaivoon. Emme voi jatkaa niin, että rokottaisimme ihmisiä kahden kuukauden välein sen vuoksi etteivät he saisi tartuntaa, etenkin kun tartunta jo aiempien rokotusten ansiosta aiheuttaa hyvin harvoille vakavaa tautia. Rokotusstrategiassa on paljon pohdittavaa, ja on tärkeää että sen pohdinnan tekee laaja-alainen asiantuntijaryhmä, joka päättää, että näin mennään. Sen jälkeen pulinat pois.

Paras ennuste pandemian päättymiselle olisi se, että sars-cov-2:sta tulisi harmiton ja kotoperäinen, pelkkää nuhakuumetta aiheuttava virus.

– Taantuuko se sitten hyvin samantapaiseksi kuin neljä nykyistä koronavirusta, vai onko se sittenkin ärhäkämpi, jolloin se aiheuttaa laajoja epidemioita ja pandemioita aina tietyin väliajoin. Silloin se olisi vakavampi kuin tämä endeeminen nuhakuume, jota pyörii siellä täällä. Niin, ennustaminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden, Saksela sanoi.

– Näkisin, että tämä on tullut jäädäkseen, ja uusia variantteja tulee. Ihmisellä on kuitenkin aika hyvä pohjaimmuniteetti, eikä se suurimmalle osalle väestöä ole vaarallinen infektio. Sitten yritetään aina katsoa, millaisia rokotteiden pitäisi olla. Se on tulevaisuus, jonka kanssa eletään.

Lue lisää: Suomalainen nenä­sumute­rokote pyrkii torjumaan koronan jo lima­kalvoilla – ihmis­kokeet alkamassa keväällä

Hanna Nohynek on samoilla linjoilla.

– On vielä ennenaikaista sanoa mitä tulee tapahtumaan. Paljon riippuu siitä, mikä on se päämäärä, johon rokottamisella pyritään, ylilääkäri viestittää.

– Jos päämääränä on estää vakavaa tautia, voi olla, että kolme annosta riittää pitkäkestoiseen suojaan, ellei sitten ilmaannu sellaista varianttia, joka väistää rokotteiden synnyttämää suojaa myös vakavaa tautia vastaan.

Jos taas halutaan estää infektioita – tartuntoja siis – tilanne on hankalampi.

– Infektion esto nojaa pitkälti neutraloiviin vasta-aineisiin, ja niiden puoliintumisaika on lyhyt. Silloin tarvitaan tehosteita useammin. Mutta onko se järkevää eli lääketieteellisesti ja terveystaloudellisesti perusteltavissa, onkin sitten jo eri asia.

”

Rokotuksin virusta ei voida kitkeä pois maailmasta, mutta rokotukset ja aiemmin sairastetut infektiot voivat vähentää merkittävästi vakavia infektiomuotoja.

Myös Ilkka Julkunen arvioi, että sars-cov-2 jää kiertämään maailmaa, joten uusintarokotukset ovat todennäköisesti myös tarpeen tulevien vuosien aikana.

– Rokotuksin virusta ei voida kitkeä pois maailmasta, mutta rokotukset ja aiemmin sairastetut infektiot voivat vähentää merkittävästi vakavia infektiomuotoja.