Rokotusrumba pyörähtää täyteen vauhtiin työterveydessä – ”Rokotushalukkuus ennennäkemättömän suurta”
Työterveysyrityksissä ovat alkaneet kiireviikot, kun yhä useampi kunta on hyväksynyt ne asukkaittensa koronarokottajiksi. Kunnat ovat vastuussa rokotuksista, mutta ne voivat sopia työterveyshuollon kanssa niiden antamisesta.
Suurimmilla työterveysyrityksillä oli viime vuoden lopulla sopimukset noin sadan kunnan kanssa. Kuntien määrä kasvoi kymmenillä vuoden vaihteesta, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) sekä joukko Tampereen ja Pirkanmaan alueen kuntia solmivat sopimuksia.
Mehiläisen liiketoimintajohtaja Johanna Asklöf kertoo, että yhtiön työterveysasiakkaat voivat nyt saada rokotuksen kaikilla isoilla paikkakunnilla ja jokaisessa maakunnassa. Terveystalon lääketieteellisten toimintojen johtajan Piia Aarnisalon mukaan yritys rokottaa nyt työterveysasiakkaitaan noin 130 kunnassa.
Myös Pihlajalinna on äskettäin sopinut Husin ja Tampereen kaupungin kanssa rokotuksista.
Työterveysasiakas pystyy saamaan rokotteen pääosassa alueita asuinpaikastaan riippumatta. Se tarkoittaa, että vaikkapa lahtelainen voi halutessaan saada piikin työterveysasemallaan Helsingissä.
”Työnantajien rokotushalukkuus on nyt ennennäkemättömän suurta.
Uusilla alueilla koronarokotukset on jo aloitettu. Aarnisalo ennakoi, että toden teolla päästään vauhtiin lähiviikkoina.
– Työnantajien rokotushalukkuus on nyt ennennäkemättömän suurta. He selvästi haluavat työntekijöilleen rokotukset mahdollisimman nopeasti, hän kertoo.
Sekä Terveystalo että Mehiläinen ovat valmiita rokottamaan kaikki työterveysasiakkaansa, jotka kuuluvat sopimusten piiriin. Urakasta selviytyäkseen yritykset järjestelevät henkilöstään ja toimintojaan.
– Sairaanhoitajien ohella myös työterveyshoitajat osallistuvat asiakkaidemme rokottamiseen, mikä saattaa yksittäisissä tapauksissa tarkoittaa työterveyden muiden kiireettömien toimintojen siirtymistä hieman eteenpäin. Priorisoimme kuitenkin aina lakisääteistä toimintaa, Aarnisalo arvioi.
– Tarkoituksemme ei ole supistaa palveluita, vaan järjestellä toimintoja. Esimerkiksi hengitystieinfektioiden vuoksi lääkäriajoista on nyt voimakas kysyntä, Mehiläisen Asklöf sanoo.
Hän huomauttaa, että korona-aikana muutoksiin on opittu reagoimaan nopeasti ja resursseja kasvatettu ja kohdennettu muun muassa testaustarpeen vaihtelun vuoksi. Esimerkiksi influenssarokotuksia antaneet voivat hänen mukaansa siirtyä koronarokottajiksi. Lisäksi yrityksellä on osa-aikaisia, joiden työmäärää voidaan lisätä.
Mehiläinen aikoo perustaa kymmeniä rokotusasemia eri puolella Suomea. Osa niistä on nykyisten toimitilojen yhteydessä, osa muualla.
Sekä Terveystalo että Mehiläinen aikovat tarpeen mukaan myös rekrytoida lisää rokottajia. Eri asia on, mistä heitä löytää, sillä koronapandemian aikana on jo palkattu niin opiskelijoita kuin eläkeläisiäkin, kun muuta hoitoväkeä ei ole riittänyt.
”Tarkoituksemme ei ole supistaa palveluita, vaan järjestellä toimintoja.
Nyt työikäisille annetaan kolmansia koronarokotuksia. Jotta uuden pistoksen voi antaa, edellisestä piikistä pitäisi olla kulunut ainakin neljästä viiteen kuukautta. Asklöf arvioi, että kiivaimmillaan rokotusrumba on tammi–maaliskuussa.
Eduskunta käsittelee tänään koronarokotusten korvauksia. Hallitus esittää, että summaa nostettaisiin 10 eurosta 16 euroon. Yritykset ovat tyytyväisiä esitykseen ja arvioivat sen edistävän rokottautumista. Asklöf arvioi, että aiemmin työnantajien maksettavaksi jäi liian iso osa rokotuksista. Se saattoi vähentää heidän mahdollisuuksiaan tarjota rokotuksia työterveyshuollosta.
– Korkeampi korvaustaksa antaa työnantajille mahdollisuuden tarjota koronarokotetta entistä helpommin työterveyden kautta, mikä puolestaan helpottaa kuntien työtaakkaa, Aarnisalo ennakoi.
Antaapa pistoksen kuka tahansa, rokote tulee kansallisesta rokotusohjelmasta. Yritykset eivät pysty tilaamaan niitä kaupallisista kanavista.
Työterveyshuollon asiakkaita on noin 1,9 miljoonaa, ja hallituksen esityksessä arvioidaan, että heistä noin 80 prosenttia ottaisi rokotuksen.
On todennäköistä, että osa työterveysasiakkaista rokotetaan yhä kunnallisessa terveydenhuollossa, koska rokotuspisteitä paljon ja osa yli 60-vuotiaista ja riskiryhmäläisistä on jo rokotettu.
Jos on saanut jo rokotusajan julkisesta terveydenhuollosta, Aarnisalon mielestä siitä on hyvä pitää kiinni.
– Näin käytämme yhteisiä rokotusresursseja mahdollisimman tehokkaasti. Jos kokee, että työterveyden kautta rokotuksen saa merkittävästi nopeammin, toki kannattaa hyödyntää mahdollisuutta, hän lisää.
– Tärkeää on ottaa rokotus, ei se, missä piikin saa, Asklöf sanoo.
Työterveyden tekemät merkinnät koronarokotuksesta tulevat samalla tavalla Omakantaan kuin julkisella puolellakin.