Banner Before Header

Ruotsalaisia hämmentää tilanne, jossa Suomi on Ruotsia tervetulleempi Natoon: ”Mahtaisiko Erdoğan hyväksyä Suomeakaan?”

TUKHOLMA Kungsholmen on vilkas kaupunginosa Tukholmassa. Se on vauras, kuten kaikki keskustan kaupunginosat, mutta ei samalla tavalla yläluokkainen kuin Östermalm tai kulttuuriväen suosima kuten Söder.

Tavallisena arkipäivänä lounasaikaan vastauksia syntyneestä Nato-tilanteesta saa helposti. Kungsholmenilla on hyvässä muistissa pääministeri Sanna Marinin pikavisiitti Tukholmaan ja viesti siitä, ettei Suomi aio jättää Ruotsia, vaan Natoon liitytään käsi kädessa.

Toisaalta Ilta-Sanomien teettäämän mielipidekyselyn (siirryt toiseen palveluun) lopputulos tiedetään myös: suomalaisten enemmistö on valmis liittymään Natoon ilman Ruotsiakin.

Wilhelm Westbladin mielestä suomalaisten kanta on täysin ymmärrettävä.

– Meillä on hyvä yhteistyö Suomen kanssa joka tapauksessa, mutta jos suomalaiset katsovat liittymisen tarpeelliseksi, niin se on täysin ymmärrettävää.

Wilhelm Westblad ymmärtää hyvin suomalaisia, joiden mielestä Suomen pitää liittyä Natoon yksin, jos Ruotsin neuvottelut pitkittyvät. Kuva: Daniel Ivarsson / Yle

PA Svenssonilla on toinen tulokulma. Hän ei ole lainkaan varma, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan hyväksyisi Suomeakaan jäseneksi.

– Kiinnostavin kysymys on se, hyväksyisikö hän Suomeakaan. En ole siitä lainkaan varma, sillä näin hän onnistuu pitämään kotiyleisön tyytyväisenä ja USA:n pihdeissään. Turkilla on tässä pelissä paljon voitettavaa, Svensson perustelee.

PA Svensson epäilee, että Turkki ja Erdogan eivät ole halukkaita hyväksymään Suomeakaan Nato-jäseneksi. Kuva: Daniel Ivarsson / Yle

Johan Söderström tulkitsee, että Yhdysvaltojen kärsivällisyys Turkkia kohtaa alkaa olla loppumassa.

– USA on jo sanellut Erdoğanille: päästä Suomi ja Ruotsi Natoon, jos haluat meiltä hävittäjiä. Eikö se ole aika hyvä näpäytys, Söderström kysyy.

Yhdysvaltoihin panee toivonsa myös Cecilia Öhman.

– Yhdysvaltojen avulla tämä onnistuu, ja tietysti muiden Nato-maiden avustuksella. Sananvapaus on ihmisoikeus ja on tärkeää, että puolustamme sitä, Öhman painottaa.

Cecilia Öhman uskoo, että Yhdysvallat ja muut Nato-maat puuttuvat asiaan ja Suomesta ja Ruotsista tulee puolustusliiton jäseniä. Kuva: Daniel Ivarsson / Yle

Stefan Laurinista on outoa, että Turkilla ylipäätään on asiassa näin suuri vaikutusvalta. Hän epäilee, että Turkin mielestä Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat olleet liian ymmärtäväisiä kurdien työväenpuoluetta PKK:ta kohtaan.

Myös hän uskoo, että Ruotsin ja Suomen jäsenyys ratkeaa Yhdysvaltain avustuksella.

Stefan Laurin hämmästelee, miksi Turkki on saanut tällaisen päätösvallan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Kuva: Daniel Ivarsson / Yle

Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannatus on vankempaa kuin koskaan ennen. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n tammikuussa teettämän mittauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 63 prosenttia ruotsalaisista kannattaa jäsenyyttä, 15 prosenttia ei osaa sanoa ja 22 prosenttia vastustaa jäsenyyttä.

Yksi vastustajista on Huizi Ye.

– Minusta Ruotsin ei pitäisi liittyä Natoon. Minusta se vain kiihdyttää konflikteja maiden välillä. Mutta en osaa sanoa, miten tässä käy.

Runsas viidennes ruotsalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä. Huizi Ye on yksi heistä. Kuva: Daniel Ivarsson / Yle

Tutkija uskoo jäsenyyksien toteutuvan kesällä

Kungsholmenin vanhojen talojen vinteille on rakennettu viihtyisiä huoneistoja, joista yhden oven avaa tutkija Jan Hallenberg sylissään perheessä päivähoidossa oleva mäyräkoiranpentu.

Hallenberg tulkitsee Nato-prosessia lähes viikottain TV:n uutislähetyksissä. Hän on Ruotsin ulkopoliittisen instituutin eläköitynyt tutkimusjohtaja ja nykyinen vanhempi asiantuntija.

Jan Hallenbergin mielestä oli virhe, että Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin jäsenyysasia siirrettiin kolmikantaneuvotteluihin Turkin kanssa. Kuva: Daniel Ivarsson / Yle

Hallenbergista tässä tilanteessa ollaan, koska Nato teki hänestä viime kesän Madridin huippukokouksessa ratkaisun, joka on nyt osoittautunut virheeksi. Jotta Madridissa olisi päästy eteenpäin, neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyyksistä siirrettiin kolmikantaneuvotteluihin Turkin kanssa.

– Tällaisissa neuvottelutilanteissa oletetaan, että toimitaan samoilla säännöillä, mutta Turkin presidentilla on ihan omat sääntönsä, joilla hän käyttää tilannetta maksimaalisesti hyväkseen.

Hallenbergin mukaan Madridin päättäjät eivät muistaneet tarpeeksi hyvin Turkin menneiden vuosien toimia, esimerkiksi sitä, kuinka Turkki vastusti aikoinaan Muhammed-pilakuvien takia tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin valintaa Naton pääsihteeriksi.

Ei lisukkeita kolmikantapöytäkirjaan

Hallenbergin mielestä Ruotsin ministerit ovat aivan viime viikkoihin saakka yrittäneet liiaksi ymmärtää Erdoğanin vaatimuksia.

Hallenberg kiittelee puolustusministeri Pål Jonsonin tuoretta vastausta Erdoğanille, joka vaati Ruotsiin Koraanien polttamisen kieltävää lakia. Jonsonin mukaan kolmikanta-asiakirjassa ei ole mitään mainintaa Koraaneista ja asiakirja on se, jonka pohjalta neuvotellaan.

Hallenbergin mukaan on odotettavissa, että Turkki esittää pitkin kevättä uusia ehtoja Ruotsille, mutta hän toivoo, että hallitus pitää uuden linjansa ja vetoaa olemassaolevaan kolmikantasopimukseen.

Hän uskoo, että Ruotsin ja Suomen jäsenyys voi varmistua Naton heinäkuun huippukokouksessa, mutta siihen tarvitaan suurten Nato-maiden vetoapua.

Hallenberg aavistelee, että sitä Suomi ja Ruotsi saavat kulisseissa jo nyt.

Source Link yle.fi