Banner Before Header

Ruotsin puolustusvoimien komentajan tulkinta: Venäjän vaatimukset tuhoaisivat Ruotsin turvallisuuspolitiikan perustan

Nyt myös Ruotsissa on herätty vastustamaan Venäjän länneltä vaatimia turvallisuustakuita, jotka käytännössä veisivät Ruotsilta ja Suomelta oikeuden hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

– Ehdotukset uudeksi turvallisuusjärjestykseksi tuhoaisivat pohjan meidän omalta turvallisuuspoliittiselta ratkaisultamme, sanoo Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén sanomalehti Dagens Nyheterin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Venäjä esitti joulukuun puolivälissä vaatimuslistan (siirryt toiseen palveluun), jossa vaaditaan Natoa vetämään joukkonsa ja aseistuksensa Itä-Euroopan uusista jäsenmaista. Myös uusien jäsenten otto Venäjän kupeessa on lopetettava, samoin sotaharjoitukset Ukrainassa tai Itä-Euroopassa.

Venäjä esitti vaatimukset ehtona sille, että se purkaa Ukrainaan kohdistamaansa uhkaa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on tiukasti tyrmännyt vaatimukset Stoltenbergin mukaan valtioilla on itsenäinen päätösvalta siitä, haluavatko ne hakea Naton jäsenyyttä.

Viimeksi tänään perjantaina Stoltenberg neuvotteli sekä presidentti Sauli Niinistön että Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa. Stoltenberg muistutti keskusteluista julkaisemissaan tviiteissä, että kunkin maan itsemääräämisoikeutta turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa kunnioitetaan.

”Tuhoaisivat turvallisuuspolitiikan pohjan”

Suomi ja Ruotsi eivät ole hakemassa sotilasliiton jäsenyyttä, mutta jäsenyyden hakemisen mahdollisuus on molemmille tärkeä. Suomessa sekä presidentti Sauli Niinistö että pääministeri Sanna Marin kommentoivat vuodenvaihteessa, että valinnanvapaudesta pidetään kiinni.

Ensi viikolla Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat Genevessä keinoista liennyttää Ukrainan kriisiä. Venäjän vaatimukset nousevat neuvotteluissa jälleen esille.

Ruotsissa puolustusministeri Peter Hultqvist pitää venäläisten vaatimuksia ”täysin mahdottomina hyväksyä”. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydénsanoo Dagens Nyheterin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) asian vielä suoremmin: turvallisuuspolitiikalta romahtaisi vaatimusten toteutuessa pohja.

Bydénin mukaan tulkinta perustuu siihen, mitä valtiopäivät on viisivuotislinjauksissaan päättänyt puolustuspanostuksista vuosina 2015 ja 2020.

Suomen ja Ruotsin yhteinen sotaharjoitus viime toukokuulta Rovajärveltä. Harjoitukseen osallistui 350 ruotsalaissotilasta. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

– Meistä tulee vahvempi puolustusvoima kaikilla puolustusaloilla, ja kehitämme kokonaispuolustusta. Mutta se perustuu toki kehittyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Niin meidän turvallisuuspoliittinen ratkaisumme on tehty: rakennamme turvallisuuttamme yhdessä muiden kanssa, sanoo Bydén.

Pääministeri Magdalena Andersson vahvisti hallitusohjelmassaan marraskuun lopussa (siirryt toiseen palveluun) Ruotsin tiivistävän puolustusyhteistyötä Suomen ja muiden Pohjoismaiden, EU:n, Yhdysvaltain ja Naton kanssa. Jos yhteistyö Naton kanssa loppuisi, jäljelle jäisi lähinnä Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyö.

– Jos tuota (Venäjä) vaatimusta noudatettaisiin, yhteistyöstä tulisi vaikeaa tai mahdotonta kaikissa muissa suhteissa. Tuhota on vahva sana, mutta voin puhua vain näillä vahvoilla sanoilla tehtäväni perusteella. En voi toteuttaa toimeksiantoani, jos vaatimus menee läpi, sanoo Bydén.

Lue lisää:

Source Link yle.fi