Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan edessä on epävarma näkymä.
– Kasvu hidastuu vuoden loppua kohden ja riskinä on, että kehitys on tähän asti ennustettuakin heikompaa, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa euroryhmän kokouksen jälkeen.
Saarikon mukaan Venäjän hyökkäyssodan ja muiden Eurooppaan kohdistamien aggressioiden yhteisvaikutus on luonut kriisin, jonka kestoa, tarkkaa luonnetta eikä myöskään tarkkaa laajuutta pystytä nyt arvioimaan.
Talousjärjestö OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann oli korostanut euroryhmän kokouksessa, kuten myös Euroopan keskuspankki, että politiikkatoimien pitäisi olla väliaikaisia ja kohdennettuja.
Saarikon tulkinnan mukaan on jo sisäänkirjattu ajatus siitä, että myös yrityksiä tuetaan energiakriisissä kotitalouksien lisäksi.
– Korona-ajan ratkaisut toistavat itseään uudenlaisen kriisin äärellä.
Saarikko pohti kuitenkin, että tukikokonaisuudet eivät välttämättä toimi pidemmän päälle, jos sota ja sodan heijasteet jatkuvat pidemmän aikaa.
– Pystymmekö me todella pitämään välineemme väliaikaisina ja räätälöityinä, jos kriisi ei osoitakaan päättymisen merkkejä?
Saarikon mielestä euroryhmän tunnelmassa oli havaittavissa, että Euroopassa on varauduttava pidempikestoiseen kriisiin.
– Venäjän toimet ovat arvaamattomia. Ne voivat olla hyvinkin laaja-alaisia ja esimerkiksi energian saatavuuden ja hinnan suhteen ei välttämättä ole kyse vain tästä talvesta.
Saarikon mukaan euroryhmän kokouksessa kaikki peräänkuuluttivat koordinaatiota, mutta se tarkoitti eri maille eri asioita.
Saarikon mukaan Suomi tarkoittaa koordinaatiolla sitä, että EU-jäsenmaat tietäisivät enemmän toistensa toimista, yhteisiä pelisääntöjä ja millaisilla reunaehdoilla tukitoimia toteutetaan.
– Osalle jäsenmaista koordinaatio tarkoittaa kriisin aikana syvenevää oikeutusta vahvistuvaan, yhteiseen talouspolitiikkaan, Saarikko kertoi.
– Kriisin varjolla EU:n talousyhteistyötä ei sovi syventää, Saarikko linjasi.