Sadantuhannen työntekijän mittaukset kertovat palautumisvajeesta – monien työpäivissä ei ole yhtäkään stressistä palauttavaa hetkeä
Tällä hetkellä eletään vuoden stressaavinta aikaa, toteaa sykeanalytiikkaa tekevän Firstbeatin teknologiajohtaja Ilkka Korhonen.
– Loppuvuosi näyttää olevan kuormittavinta. Palautumisemme on haasteellista ja stressi on korkealla.
Pimeys lisää loppuvuoden stressaavuutta. Korhonen arvioi taustalla olevan sitäkin, että osalla työtehtävät kasaantuvat loppuvuotta kohti, kiire lisääntyy ja edellisestä lomasta voi olla jo aikaa. Vapaa-ajalla saatetaan valmistella joulua eivätkä pikkujoulutkaan välttämättä edesauta palautumista.
Palautumisvaje haittaa monien arkea
Paitsi loppuvuonna, myös muina kuukausina stressistä palautuminen jää monilla usein riittämättömäksi.
Palautumisvajeesta kertovat sydämen sykevälivaihtelun mittaukset, joita Firstbeatin mittalaitteilla on tehty vuosina 2017–2021. Nämä havainnot koskevat noin sataatuhatta henkilöä.
Hyvä uni on palautumisessa ylivoimaisesti tärkein asia. Mittaustulosten mukaan kuitenkin vain noin 40 prosenttia yöunista palautti kehoa riittävästi.
Pitkätkään unet eivät välttämättä palauta hyvin, sillä esimerkiksi stressi haittaa unenaikaista palautumista.
Työpäivien aikana palautumista puolestaan tapahtui tarpeeksi vain noin 30 prosentissa mitatuista päivistä.
– Noin kolmanneksella ei ole tunnistettavissa palautumista työpäivän aikana lainkaan. Yhteensä noin kahdella kolmasosalla siinä olisi selkeästi parannettavaa, Firstbeatin teknologiajohtaja Ilkka Korhonen sanoo.
Työpäivien aikana tauot, aivan lyhyetkin, ovat Terveystalon työterveyspsykologi Nina Lyytisen mukaan tärkeitä palautumisen hetkiä.
– Usein vapaa-aika ei yksin riitä kokonaiskuormituksesta palautumiseen. Silloin kun työpäivän aikana on lyhyitä mikrotaukoja ja välillä vähän pidempiä taukoja, emme mene töistä kotiin akku loppuun kulutettuna, vaan meillä on energiaa ja virtaa, Nina Lyytinen sanoo.
Kun palautumista tapahtuu jo työpäivän aikana, se edesauttaa myös parempaa unenaikaista palautumista.
Kävelykokouksia ja taukoja palaveriputkeen
Stressinhallinta ja palautuminen on osalla työpaikoista alettu nähdä yhä tärkeämpinä asioina.
Esimerkiksi OP-ryhmäläisten kuormituksen hallintaan on tänä vuonna kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Vaikka etätyö on pääosin otettu vastaan myönteisesti, pandemia-aika on tuonut uudentyyppistäkin kuormitusta. Tietotyöläisillä esimerkiksi etäpalaveriputket ilman taukoja tekevät työstä uuvuttavaa.
– Meidän on pakko pystyä jatkossa enemmän tauottamaan arkea ja aidosti kalenteroimaan niin lounastauot kuin kahvitauot. Muutenhan ihminen ei jaksa, toteaa OP Ryhmään kuuluvan Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Olli Lehtilä.
OP Ryhmässä työntekijöitä on kannustettu niin kävelypalavereihin kuin virtuaalisiin kahvihetkiin, ja kuormituksen hallinnasta on jaettu tietoa. Osa henkilöstöstä on mitannut stressiään ja palautumistaan myös fysiologisin mittauksin.
Yksilötasolla on Lehtilän mukaan löytynyt vakaviakin kuormitustiloja, joihin on sen jälkeen voitu etsiä ratkaisuja.
Olli Lehtilä suhtautuu luottavaisesti siihen, että tänä syksynä ja talvena ihmiset jaksavat töissä paremmin kuin pelkän etätyön aikoina. OP:ssa tiiviistä etätyöstä on siirrytty osittain toimistolle ja muiden kohtaaminen tuntuu antavan ihmisille energiaa.
– On valonpilkahdus, että mennään parempaa kohti, Olli Lehtilä sanoo.
Alle tuhannen askelen työpäivät ovat lisääntyneet
Pandemia-ajan pitkittymisen myötä stressin kokeminen on ihmisten itse raportoimien tietojen mukaan lisääntynyt. Toisaalta palautuminenkin on Firstbeatin mittaustulosten mukaan samaan aikaan hiukan parantunut – monet ovat korona-aikana nukkuneet aiempaa pidempään.
Uniaika on Firstbeatin teknologiajohtaja Ilkka Korhosen mukaan lisääntynyt parikymmentä minuuttia.
– Etätöissä ollessa aamulla ei ole ollut niin kiire töihin. Aika usein ylimääräinen vapautunut aika on käytetty pidempään nukkumiseen.
Liikemittausten mukaan osa ihmisistä on pandemia-aikana kuitenkin liikkunut työpäiviensä aikana erittäin vähän. Korona-aikana ovat lisääntyneet erityisen passiiviset työpäivät, joina otetaan alle tuhat askelta työpäivän aikana.
– On huolestuttavaa, että määrä on lisääntynyt erityisesti niillä, jotka ovat jo ennestään olleet fyysisesti hyvin passiivisia. Osalla lähes kolmannes työpäivistä saattaa olla tällaisia, Ilkka Korhonen sanoo.
Osa ihmisistä toki liikkuu vapaa-ajallaan, mikä heidän kohdallaan lisää liikettä koko päivän osalta.
Psykologi Nina Lyytinen korostaa, että sopiva määrä liikkumista ja hyvä kunto edistävät stressistä palautumista. Jos liikettä on tällä hetkellä hyvin vähän, hän kehottaa lisäämään sitä päivään ensin vaikka kymmenellä minuutilla.
– Moni minunkin asiakkaistani on kuvannut tilannetta siten, että on laiskistunut olo eikä oikein tahdo saada itseään liikkeelle. Liikkumisen lisäämisessä vaaditaan aika iso rutiinin muutos, Nina Lyytinen sanoo.
Huomio stressin hälytysmerkkeihin
Stressinhallinta on tänä päivänä äärettömän tärkeää hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen kannalta, ajattelee Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Olli Lehtilä.
– Työuramme koko ajan pitenevät. Samanaikaisesti kuormitus monessa mielessä lisääntyy ja elämästä tulee hektisempää.
Psykologi Nina Lyytisen mukaan ihmiset helposti tottuvat stressioireisiin. Voi olla väsymystä tai toistuvia ongelmia unen kanssa. Olotila voi olla usein ärtynyt, levoton tai keskittyminen voi takkuilla.
Hän kehottaa pohtimaan omia stressinaiheuttajia ja ennen kaikkea sitä, millä keinoilla itse parhaiten saa ajatukset irti kuormitusta aiheuttavista asioista.
– Jos varhaisessa vaiheessa huomaamme ja opimme tunnistamaan stressin hälytysmerkkejä, voimme painaa jarrua riittävän ajoissa. Ennen kuin kuormituksesta tulee pitkittynyttä, Nina Lyytinen sanoo.
Firstbeatin dataa koskevat havainnot koostuvat yhteensä 150 000 käyttäjän mittauksista vuosina 2017–2021. Mitattuja vuorokausia on noin 630 000. Korona-aikana mittauksiin on osallistunut 35 000 henkilöä. Osallistujista noin 85 prosenttia on suomalaisia, pääasiassa toimistotyötä tekeviä ihmisiä.
Lue myös: