Sähkön tukkuhinta on tänä vuonna liikkunut korkealla, mutta johdannaiskaupan perusteella tunnelin päässä alkaa näkyä jo pientä valoa.
Sähkön johdannaismarkkinoilla sähkön tuottajat ja ostajat suojautuvat hintaheilahteluja vastaan. Futuurit ovat markkinoiden näkemys siitä, missä hintataso liikkuu tulevina kuukausina tai jopa tulevina vuosina.
Sähkön futuurihinnat ennakoivat myös kuluttajahintoja, koska sähköyhtiöt ottavat futuurihinnat huomioon solmiessaan määräaikaisia kuluttajasopimuksia. Pörssisähköä ostava kuluttaja pelaa sen sijaan päivämarkkinoiden ehdoilla.
Futuurihinnat alkoivat laskea elokuun huipuista jo syyskuun alussa, kun Ruotsi ja Suomi lupasivat tukitoimia sähköyhtiöille näiden kasvaneiden vakuusvaatimusten takia.
Viime päivinä lasku on jatkunut, kun sääolot ovat muuttuneet sähköntuotannon kannalta suotuisammaksi eli syksyisiksi: sataa ja tuulee. Sade täyttää Pohjoismaiden vesivarastoja ja tuuli lisää tuulivoiman tuotantoa.
– Myös kaasun hinta on tullut aavistuksen alaspäin Keski-Euroopan markkinoilla, mikä on helpottanut markkinaa, sanoo Gasum Portfolio Servicen pääanalyytikko Toni Sjöblom.
Maakaasun keskeinen eurooppalainen viitehinta eli Hollannin TTF 100 on viime aikoina ollut laskussa. Ero elokuun lopun huippuhintoihin on selvä.
Keski-Euroopassa sähköä tuotetaan merkittäviä määriä maakaasulla, joten kaasun hinta heijastuu tukkusähkön hintaan.
Energiateollisuuden johtajan Pekka Salomaan mukaan maakaasun halpenemisen taustalla on se, että Keski-Euroopan maat ovat saaneet kaasuvarastojaan täydennettyä pelättyä paremmin talven varalle.
Etelä-Norjassa vesitilanne on myös hieman parantunut, kun parin viimeisen viikon aikana on tullut odotettua enemmän sateita.
– Tilanne ei edelleenkään ole hyvä, mutta ei niin huono kuin aikaisemmin, Salomaa sanoo.
Nasdaqin johdannaiskaupassa käydään nyt kauppaa ensi vuoden tammi-maaliskuun sähköfutuureilla hintaan 320 euroa megawattitunnilta. Tämä tarkoittaisi reilun 30 sentin hintaa kilowattitunnilta. Huhti-kesäkuun hinta on enää 139 euroa.
Kyse on pohjoismaisesta systeemihintafutuurista, jonka lisäksi päälle tulee Suomessa vielä aluehintaerofutuuri eli Suomen sähkönhinnan ero systeemihintaan. Tämä on tällä hetkellä noin 50 euroa megawattitunnilta.
– Tämä on tasatehoista sähköä eli jos sähkön loppukäyttäjä käyttää sähköä sopimusta enemmän kalliimmilla tunneilla, se nostaa hintaa sähkön myyjälle, Sjöblom sanoo.
Sähköyhtiö lisää päälle oman marginaalinsa ja arvonlisäveron, ennen kuin sähkö päätyy suomalaiskuluttajalle.
Sjöblomin mukaan johdannaismarkkinoiden perusteella näyttää nyt eittämättä siltä, että tukkusähkö alkaa ensi vuoden kuluessa halventua. Myös Suomen aluehinnan ero pohjoismaiseen systeemihintaan alkaa supistua.
– Tältä osin näkymät ovat muuttumassa valoisammiksi, mutta ensi talvelle hinnoittelu ja riskit ovat edelleen korkealla, Sjöblom sanoo.
Sähkön futuurikauppa on nyt hyvin ohutta, mikä heikentää hintojen ennustettavuutta ja kasvattaa riskiä suuristakin markkinaliikkeistä.
– Riskit markkinoilla ovat lisääntyneet paljon ja ennustettavuus on heikentynyt. Taustalla on Ukrainan sota ja sen mukanaan tuomat ilmiöt, kuten kallistunut maakaasu, Salomaa sanoo.
Sähkömarkkinan heilahtelu on ajanut toimijoita ulos futuurimarkkinoilta, mikä on heikentänyt tilannetta edelleen.
– Toimivat johdannaismarkkinat olisivat tärkeitä esimerkiksi kuluttajien määräaikaisten sopimusten kannalta. Kun johdannaismarkkinat eivät toimi, on myös määräaikaisten kiinteähintaisten sopimusten saatavuus heikentynyt selvästi, Salomaa sanoo.
Itse hän kertoo luottavansa kotitaloudessaan pörssisähköön, kuten on tehnyt jo pitkään.