Banner Before Header

Sähkö­tuki­paketti ei auta kaikkia tarvitsevia – tällaiset taloudet ovat tuen väliin­putoajia

Hallitus esitteli eilen elokuun budjettiriihessä sovitun sähkötukipakettinsa tarkemmat ehdot.

Asiantuntijoiden mukaan hallituksen sähkötukipaketti näyttää toimivan, mutta se sisältää myös joitakin ongelmia.

Tukea myönnetään tammikuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta.

Kun asunnon sähköenergiasta maksettu määrä ylittää tammi–huhtikuun aikana 2 000 euroa, myönnetään tähän kotitalousvähennystä. Siihen oikeuttavan maksun yläraja on 6 000 euroa. Vähennystä on itse haettava verokortille Verohallinnosta.

Sähkölaskujen perusteella myönnettävä vähennys ei vaikuta muuhun myönnettävään kotitalousvähennykseen.

Niillä, jotka eivät tulojen alhaisuudesta johtuen pysty täysimääräisesti hyödyntämään kotitalousvähennystä, on puolestaan oikeus Kelan maksamaan sähkötukeen.

Hallituksen tarkoitus tuen valmistelussa oli, että väliinputoajien ongelmaa pitäisi pyrkiä välttämään.

Tuen erityisenä painopisteenä ovat pienituloiset lapsiperheet. Tukea ei ole periaatteessa tarkoitettu suurituloisille.

Valmistelussa pohdittiin myös tulorajoja, mutta esiteltyyn kotitalousvähennysmalliin päädyttiin veroteknisistä ja aikataulusyistä. Kokonaan uuden mallin esittely olisi vienyt liikaa aikaa.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan sähkövähennyksellä ja -tuella on merkitystä, mutta ne astuvat voimaan vasta ensi keväänä.

– Tuki on mittavaa, mutta monilla sähkölasku ehtii paisua paljon jo ennen vuodenvaihdetta, Kuoppamäki toteaa.

– On paljon ihmisiä, joilla ei ole juurikaan taloudellisia puskureita. Heille tämä on lisärasitus. Tietenkin voi säästää vähän, mutta siinäkin on rajansa. Jotkut voivat joutua ottamaan luottoa maksaakseen sähkölaskunsa.

Kuoppamäen mukaan tuen väliinputoaja voi olla myös keskituloinen, jolla sähkölasku kasvaa, mutta ei aivan verovähennyksen edellyttämiin mittoihin.

– Tällä tuetaan kuitenkin niitä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa eli pienituloisia ja niitä, joiden sähkölasku paisuu aivan poskettomasti.

Myös Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan joillakin voi tulla eteen rahoitusongelmia sähkölaskun kanssa, vaikka sähköyhtiöiden pitäisi hallituksen suosituksen mukaan nyt joustaa maksuajoissa.

– Verovähennys auttaa vuoden mittaan, mutta laskut on joka tapauksessa maksettava, Nummiaro sanoo.

– Varmaan on myös niitä, jotka jäävät esiteltyjen maksurajojen alle.

Kolmas osa tukipaketista on sähköenergian arvonlisäveron alennus, joka tulee sekin voimaan vuodenvaihteessa. Sähkönmyynnin arvonlisäverokantaa alennetaan 24 prosentista 10 prosenttiin ja se koskee kaikkia sähkölaskuja.

– Tämän vaikutus on kuitenkin pienempi eli muutamia kymmeniä euroja, Nummiaro sanoo.

Hänen mukaansa ensi keväänä kansalaisille voi tulla käyttöä asuntolainojen lyhennysvapaille. Osa on myös vaarassa velkaantua.

Sähkötuen saaminen edellyttää 400 euron omavastuun ylittävää kuukausikohtaista sähkölaskua. Tästä ylimenevästä osasta tukea saa 60 prosenttia.

Sähkölaskusta otetaan huomioon enintään 1 500 euroa kuukaudessa. Näin ollen enimmäistuki kuukaudessa olisi 660 euroa. Sitä haetaan Kelasta. Tuki olisi saajalleen verovapaa. Kokonaisuudessaan neljältä kuukaudelta voisi saada sähkötukea yhteensä 2 640 euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Liisa Siika-Ahon mukaan 400 euron kuukausittainen omavastuuraja asetettiin, jotta kohtelu olisi yhdenvertaista kotitalousvähennystä hyödyntäviin nähden. Näillä neljän kuukauden omavastuuraja on 2000 euroa.

– Verovähennystä valmisteltiin ensin, ja sinne asetettiin rajoja, mihin tuki asettuisi. Sähkötuessa parametrit pyrittiin asettamaan mahdollisimman samalle tasolle, jotta ihmiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa, Siika-aho sanoo.

Omavastuurajoihin vaikuttivat myös budjettiriihessä sähkötuelle asetetut euromääräiset rajat.

Eläkkeensaajien keskusliiton sosiaalipoliittisen asiantuntijan Eero Kivisen mukaan sähkölaskun 400 euron omavastuuraja voi olla joillekin eläkeläisille liian korkea.

– Tilanne voi olla hankala eläkeläisille, joilla on esimerkiksi takuueläke eikä ole oikeutta perustoimeentulotukeen, Kivinen sanoo.

Hänen mukaansa omavastuu voi olla korkea myös peruseläkeläisille.

– Viime vuoden lopulla keskieläke oli 1784 euroa ja mediaanieläke 1559 euroa. Tästä 400 euroa pelkästään sähkölaskuun on aika suuri summa, Kivinen sanoo.

– Se on todella paljon rahaa monelle eläkeläiselle. Omavastuuraja voisi olla matalampikin.

Lisäksi sähkönsiirrosta aiheutuneita kustannuksia ei oteta sähkötuessa huomioon.

Kivisen mukaan hallituksen tuki auttaa kuitenkin siinä, etteivät sähkölaskut pääse paisumaan ”sietämättömän suureksi”.

– Sanotaan niin, että se on parempi kuin ei mitään.

Source Link is.fi