Banner Before Header

Saksan venkoilu venäläisen energian kanssa raivostuttaa – suomalais­professori kertoo, miksi irtautuminen on niin vaikeaa

Euroopan maat pyrkivät nyt kaikin keinoin eroon riippuvuudestaan venäläisestä tuontienergiasta välttääkseen presidentti Vladimir Putinin Ukrainaan tekemän verisen hyökkäyksen rahoittamista.

Poikkeuksena on kuitenkin maanosan mahtimaa Saksa, jonka venkoilu venäläisen kaasun ostamisen ja Ukrainaan tehtävien asetoimitusten kanssa on herättänyt yhä enemmän kyseenalaista huomiota.

Lue lisää: Suomi rajoittaa sähkön tuontia Venäjältä – taustalla riskiarvio

Saksa kuuluu eniten Venäjän energiasta riippuvaisiin maihin Euroopassa, ja sen käyttämästä öljystä 25 prosenttia ja kaasusta 40 prosenttia tuodaan Venäjältä. Maan hallituksessa venäläisestä energiasta halutaan eroon, mutta tuonnin katkaisemisen pelätään johtavan Saksassa syvään talouslamaan ja jopa miljoonien työpaikkojen menetykseen.

Hallituspuolue vihreitä edustava ulkoministeri Annalena Baerbock ilmoitti keskiviikkona Saksan lopettavan venäläisen öljyn tuonnin vuoden loppuun mennessä ja pyrkivän kokonaan eroon myös venäläisestä kaasusta. Hallituksen muiden edustajien lausunnot ovat kuitenkin herättäneet epäilyksiä tavoitteen toteutumisesta.

Torstaina Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner sanoi BBC:n haastattelussa maan pyrkivän eroon venäläisenergiasta ”niin nopeasti kuin mahdollista”, mutta huomautti samalla tämän vievän aikaa.

– Meidän tulee olla kärsivällisiä, Lindner sanoi haastattelussa.

Lindner varoitti energian tuonnin äkillisen lopettamisen voivan johtaa saksalaisten teollisuusyritysten, esimerkiksi maan taloudelle elintärkeiden autovalmistajien tuotannon alasajoon. Lindnerin mukaan Saksa tukee Venäjän vastaisia pakotteita, jotka ”satuttavat Putinia enemmän kuin meitä”.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz taas on aiheuttanut jo pidemmän aikaa turhautumista ja raivoa Ukrainaan liittyvillä linjauksillaan sekä Saksassa että ulkomailla. Useista länsimaista poiketen Saksa on kieltäytynyt lähettämästä Ukrainalle raskasta aseistusta taisteluun Venäjää vastaan.

Perjantaina Scholz perusteli varovaisuutta saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa sanomalla, että Naton tulee välttää suoraa sotilaallista yhteenottoa Venäjän kanssa, koska se voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan.

Haastattelussa Scholz myös puolusti päätöstään olla lopettamatta venäläisen kaasun tuomista. Venäjän on laskettu saavan energian viennistä päivittäin satojen miljoonien eurojen tulot, joita se voi käyttää sotimiseen Ukrainassa.

Haastattelua lainaavan uutistoimisto Reutersin mukaan Scholz väitti, ettei kaasun tuonnin lopettaminen päättäisi konfliktia.

– En mitenkään näe, kuinka kaasun tuontikielto voisi päättää sodan. Jos Putin välittäisi taloudellisista perusteluista, ei hän olisi koskaan aloittanut tätä hullua sotaa, Scholz sanoi.

Scholzin mukaan Saksan päätöksessä ei ole kysymys rahasta.

– Kyse on siitä, että pyritään välttämään vakava taloudellinen kriisi, miljoonien työpaikkojen katoaminen ja tehtaiden ovien sulkeutuminen lopullisesti.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund puhui perjantaina ympäristöministeriön tilaisuudessa, jossa käsiteltiin energiansäästöä ja irtautumista venäläisestä fossiilienergiasta.

Lundin mukaan Saksa on hyvin keskeisessä asemassa sodan myötä syntyneessä Euroopan energiakriisissä.

– Saksan kemianteollisuus on hyvin riippuvainen näistä raaka-aineista. Pelätään, että jos toimitukset Venäjältä loppuvat, niin Saksa joutuu aikamoiseen taloudelliseen lamaan.

Aalto-yliopiston professori Peter Lund sanoo Saksan teollisuuden olevan hyvin riippuvainen venäläisestä fossiilienergiasta.

Toinen kipukohta on Lundin mukaan se, että noin puolet saksalaisista rakennuksista lämpenee maakaasulla.

– Kaksi aika viheliäistä kysymystä, hän kuvaili.

Lund arvioi Saksan ostavan nykyisellä politiikalla aikaa vaihtoehtoisten energiaratkaisujen valmiiksi saamiseksi.

– Saksa on investoimassa kelluviin nesteytetyn maakaasun terminaaleihin, joiden kautta Pohjois-Saksasta voitaisiin syöttää LNG:tä maahan.

Lund ennustaa Saksan olevan kaikesta huolimatta lopulta mukana EU:n yhteisessä pakoterintamassa, joka koskee energian tuontia.

– Jos ajatellaan, että me rahoitamme tätä kautta Ukrainan kriisiä Euroopassa, niin eihän se ole meille eduksi. Tämä on moraalisesti hyvin kyseenalaista.

Source Link is.fi