Sara Killisestä tuli neljäs haamurajan rikkonut suomalaisheittäjä – vielä kolme vuotta sitten heitä ei ollut yhtäkään
70 metriä oli suomalaisille naismoukarinheittäjille pitkään tekemätön paikka. Mia Strömmer heitti vuonna 2001 SE-tuloksen 69,63, joka pysyi tiukasti rikkoutumattomana.
Yrittäjinä oli Sini Pöyryä, Merja Korpelaa ja Inga Linnaa. SE-tulos pysyi kuitenkin visusti samana ja rajapyykki rikkoutumattomana.
Kaikki kuitenkin muuttui heinäkuussa 2019 Jyväskylässä. Krista Tervo rikkoi SE:n ja 70 metrin rajan tuloksella 70,18. Nyt Tervolla on plakkarissa jo 16 kisaa, jossa hän on puhkonut 70 metrin rajan.
Keväällä hän heitti Portugalissa tuoreimman SE-tuloksen 74,40, joka olisi riittänyt neljän vuoden takaisissa Berliinin EM-kisoissa mitaleille. Tämän kauden alussa Tervo on saanut otteisiinsa varmuutta, jolla taistellaan EM-kisoissa kärkisijoista ja MM-kisoissa pistesijasta.
Eikä viime vuosien moukarivire rajoitu pelkkään Tervoon. Vuonna 2002 syntynyt Silja Kosonen heitti pari vuotta sitten vasta 17-vuotiaana 71,34. Kososella on tätä nykyä hallussaan myös lajin alle 20-vuotiaiden maailmanennätys 73,43.
Kahden viikon sisään 70 metrin suomalaiskerhoon on tullut kaksi uutta urheilijaa lisää. Toukokuun lopussa kuuden vuoden takainen nuorten MM-pronssimitalisti Suvi Koskinen linkosi Virroilla ennätyksensä 70,39.
Suomi sai torstain ja perjantain välisenä yönä Suomen aikaa neljännen 70 metrin heittäjän, kun 21-vuotias Sara Killinen moukaroi Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisoissa 71,02. Ennätys syntyi ensimmäisellä kierroksella.
Kehittävä kilpailuympäristö
Lapualta lähtöisin olevan Killisen ennätysparannus on ollut tämän vuoden aikana hurjaa. Ennen tätä vuotta hänen ennätyksensä oli 64,92.
Killistä on pidetty pitkään kovana lahjakkuutena. Vuonna 2018 hän oli toinen alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa.
Killinen muutti reilu vuosi sitten Yhdysvaltoihin, Virginian osavaltiossa sijaitsevaan Blacksburgin pikkukaupunkiin. Hän opiskelee Virginia Techin yliopistossa, mutta muuton pääsyy oli kehittyä moukarinheittäjänä.
NCAA on Yhdysvalloissa järjestettävä perinteinen yliopistomestaruuskisatapahtuma, jossa on sekä ulkoratakausi että hallikausi. Etenkin moni yhdysvaltalainen yleisurheilijatähti on menestynyt NCAA-kisoissa. Viime vuosien tähdistä mainittakoon ainakin 400 metrin aitojen maailmanennätysnainen Sydney McLaughlin sekä 110 metrin aitojen kautta aikojen tilastossa toisena oleva Grant Holloway.
Yhdysvalloista on tullut viime vuosina useita maailman parhaimpia moukarinheittäjiä. DeAnna Price voitti maailmanmestaruuden kolme vuotta sitten Dohassa.
Myös NCAA:n moukarikisasta tuli kovatasoinen. Kanadan Camryn Rogers heitti maansa ennätyksen 77,67. Hän meni kaikkien aikojen tilastossa sijalle yhdeksän. Myös toiseksi heittänyt yhdysvaltalaislupaus Alyssa Wilson teki ennätyksensä 74,78 ennen kolmanneksi sijoittunutta Killistä.
Killinen on ollut tyytyväinen yliopistoympäristön kovaan tasoon. Hän kertoi tunnelmistaan keväällä Yle Urheilun haastattelussa.
– Täällä on niin paljon kisaajia, että on helpompaa, kun tietää, ettei ole mitään hävittävää. Joko voittaa ja kaikki muistavat sen, tai sitten ei voita, eikä elämä muutu mitenkään, Killinen kertoi Yle Urheilulle keväällä.
Viimeisestä EM-paikasta kova kisa
MM-kisojen tulosraja on 72,50 ja EM-raja 71,80. Sekä Tervo että Kosonen ovat rikkoneet molempien kisojen rajat.
Koskinen, Killinen ja tänä kesänä myös ennätyksensä tehnyt 66,99 Kiira Väänänen kärkkyvät EM-paikkaa rankingin kautta. Viimeisestä EM-paikasta voikin kehkeytyä kova kisa, sillä yhdestä maasta kisoihin voi valita maksimissaan kolme urheilijaa.
Killinen suhtautui toukokuussa EM-mahdollisuuksiinsa maltilla.
– En pidä EM-kisoja yhtään mahdottomana. Jos nämä kisat nyt jatkuvat tällaisina, että menee näin hyvin, niin miksi ei. En kuitenkaan pidä sitä mitenkään itsestäänselvyytenä, Killinen totesi.
Krista Tervon ”salainen toive” toteutui Portugalissa – moukari lensi uusiin SE-lukemiin