”Oikeiston linja oli ottaa velkaa työttömyyteen yli kymmenen vuotta.”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mukaan hallituksen talouspolitiikka koronakriisissä on ollut Suomen taloushistorian onnistuneinta.
– Kerrankin olemme toimineet vastasyklisesti, tehneet oikeanlaista suhdannepolitiikkaa, hän sanoi vuoden neljännen lisäbudjetin lähetekeskustelussa.
Saramo hehkutti, että jo nyt on tehty Suomen työllisyysennätys.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi eilen, että työllisyydessä on saavutettu koronaa edeltänyt taso. Lisäksi ministeriö ennusti, että hallituksen asettama 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan vuonna 2023, kun käytetään vuonna 2019 ollutta mittaustapaa.
Saramo vertasi koronakriisin hoitoa 1990-luvun lamaan ja sen ”karmeisiin virheisiin”.
– Työttömyys ei laskenut koskaan lamaa edeltäneelle tasolle. Silloin syrjäytetyt ihmiset ja heidän lapsensa ovat yhä paitsi inhimillinen ongelma myös taloudellinen taakka, jonka takia ensikin vuonna joudutaan ottamaan velkaa.
– Oikeiston linja oli siis ottaa velkaa työttömyyteen yli kymmenen vuotta. Kun te olitte vallassa, Suomen talous oli Euroopan heikoimpia. Nyt Suomen talous on Euroopan huipulla. Nykyinen hallitus on tehnyt toisenlaiset arvovalinnat ja se toimii.
Marraskuun alussa eduskunnalle annettu lisäbudjetti pienentää lainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa. Valtion menot supistuvat 250 miljoonalla. Lukujen taustalla on talouden ja työllisyyden hyvä vire.
Näivettyminen ja nuupahtaminen uhkaa
Lisäbudjetin eduskunnalle esitellyt valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi Suomen olevan nousemassa nopeasti koronakuopasta ja luottamus talouteen on vahvaa kodeissa ja yrityksissä. Lisäbudjetissa se näkyy niin, että ”miljardit siirtyvät viivan oikealle puolelle”. Alijäämä siis pienenee. Se on tänä vuonna 12,2 miljardia ja velkaa otetaan arviolta 11,7 miljardia euroa.
– Käänne parempaan suuntaan on tapahtunut.
Kyseessä on Saarikon mukaan kuitenkin vain kasvupyrähdys. Siksi talouspolitiikassa on laitettava uusi vaihde päälle.
– Näivettyminen ja nuupahtaminen uhkaa, ellemme rakenna kasvua kestävälle pohjalle, valtiovarainministeri sanoi, ja jatkoi, että toisesta ääripäästä ratkaisuksi tarjotaan huoletonta velkaantumista ja toisesta leikkauksia.
Kestävä julkinen talous ei ole itseisarvo, vaan väline hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, Saariko sanoi puheessaan, jonka kokoomuslaiset tulkitsivat olevan suunnattu ennen kaikkea hallituskumppaneille.