Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_9452c40daf5eeef9bb4c9a5f630fa254, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Seida Sohrabin kolumni: Ihminen asuu 20 vuotta Suomessa, ja palavereihin tarvitaan tulkki – Uutisalue

Seida Sohrabin kolumni: Ihminen asuu 20 vuotta Suomessa, ja palavereihin tarvitaan tulkki

Kun saavuimme perheemme kanssa vuonna 1996 Suomeen, äitini ei osannut lukea tai kirjoittaa. Isä oli ehtinyt käydä vain 6. luokan loppuun. Suomessa äitini saavutti luku- ja kirjoitustaidon, hankki ajokortin ja nykyään hän hoitaa omia asioitaan pääosin itsenäisesti.

Jätimme sukulaisemme ja karut ajat taaksemme pakolaisleirille, ja uusi mahdollisuus avautui. Kielen opin hiekkalaatikolla ja suomalaiseen yhteiskuntaan pääsin kiinni jo päiväkodissa.

Kun vertaan omaa lapsuuttani ja mahdollisuuksiani nykyajan maahanmuuttajalapsiin, en voi tuntea kuin suurta huolta. Kun perheemme saapui Vaasaan, maahanmuuttajia ei ollut paljon. Ympärillämme oli pääosin tavallisia suomalaisia työläisperheitä ja heidän lapsiaan, joiden kanssa ystävystyin.

Mukauduimme ja sopeuduimme, koska olosuhteet asettivat oikeanlaiset raamit. Myös kulttuurilla ja perheemme ennakkoluulottomuudella oli vaikutusta.

Tilanne on nykyään toisenlainen.

Etelän suurissa kaupungeissa lapset eivät opi suomea, vaan he oppivat Youtube-suomea, varissuomea ja itissuomea, kuten Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti viime viikolla.

Turun Varissuolla toimiva opettaja kirjoittaa eräässä Facebook-ryhmässä, että yli 90 prosenttia hänen luokkansa oppilaista on jossain määrin vieraskielisiä. Hän kertoi 2.-luokkalaisesta oppilaasta, jonka äiti opiskeli suomen kieltä ja matematiikkaa. Lapsi kertoi auttavansa äitiä, koska äiti ei muuten osaa.

Lapsi, joka ei osaa itsekään hyvin suomea tai jolla ei ole kunnollista luku- ja kirjoitus­taitoa auttaa äitiään. Opettaja jatkoi kertomalla toisesta oppilaasta, jonka isä on asunut Suomessa yli 20 vuotta, mutta palavereihin tarvitaan tulkki. Kyseinen opettaja antoi tätä kolumnia varten luvan viitata Facebook-kirjoituksiinsa.

Muutama muu opettaja kommentoi, että heidän luokallaan neljäsosa oppilaista on vieraskielisiä ja se on toiminut. Varmastikin toimii, kun enemmistö ei ole.

Ongelman ydin on se, että olemme ottaneet vastaan liian paljon humanitaarisia maahanmuuttajia liian lyhyellä aikavälillä ja sallineet heidän pakkautumisensa samoille alueille.

Velvollisuutemme on siirtää painotusta rajojemme sisällä olevien ihmisten tukemiseen. Emme voi sulkea silmiämme kehitykseltä ja jättää lähiöitämme heitteille. Maahan­muutto voi olla kestävää vain jos ihmiset löytävät asemansa yhteiskunnassa ja lopulta kokevat olevansa sen täysivaltaisia jäseniä.

Toivon näkeväni yhteiskunnan, jossa nuoret voivat tavoitella asioita ja jossa he voivat olla oma itsensä. Toivon näkeväni muslimitaustaisia nuoria, jotka uskaltavat tulla kaapista ulos, kuten menestynyt kurditaustainen ruotsalaislaulaja Darin Zanyar teki. Niin, että aikuisen Darinin ei tarvitse pelätä murhatuksi tulemista kunnian nimissä.

Haluan varmistaa, että pikku-Ahmedilla on samanlaiset mahdollisuudet kuin pikku-Jennillä. Ja että he voivat ystävystyä keskenään kuten minä ystävystyin pikku-Ramin kanssa aikoinaan.

Siihen päästäksemme on varmistettava, että humanitaarinen maahanmuutto on vähäistä ja hallittua. Kielen opiskelu on aloitettava välittömästi ja työpaikkoja, joita on runsaasti nykyään avoinna, on tarjottava nopeammin.

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, Lähi-idän asiantuntija ja Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu (kok).

Source Link is.fi