Banner Before Header

Seiväslegenda Eeles Landström, 90, muistaa opettajan tylyt sanat vieläkin – lopulta hän pääsi yliopistoon Yhdysvaltoihin ja kansanedustajaksi

Vanhan kliseen mukaan Suomi juostiin maailmankartalle Tukholman olympiakisoissa 1912. Juoksijat pitivät maan mainetta pitkään sen jälkeenkin, mutta sotien jälkeen juoksumenestys hiipui, etenkin radoilla.

1950-luvulla uudeksi menestyslajiksi nousi seiväshyppy. Kirkkain tähti oli Eeles Landström, joka voitti EM-kultaa jo Bernissä 1954.

Se avasi hänelle tien stipendiaatiksi Yhdysvaltoihin, maineikkaaseen Michiganin yliopistoon, jossa hän suoritti Bachelor of Science -loppututkinnon. Hän oli yksi tienraivaajista, sillä aiemmin Amerikkaan oli urheilijoista lähtenyt vain keskimatkojen juoksija Denis Johansson.

Vähällä kuitenkin oli, ettei Michiganin-reissusta olisi tullut yhtään mitään.

Landström kävi lukiota kotipitäjässään Toijalassa ja harrasti samalla innokkaasti urheilua. Hänen isoveljensä Erkki oli ollut huippulahjakas oppilas, mutta Eelestä kiinnosti enemmän urheilu kuin koulu.

Sen hän sai tuntea nahoissaan, kun oli tullut kisoista Hämeenlinnasta, ja rehtori, kapteeni evp. pisti hänet taululle matematiikan tunnilla.

– Kun sanoin että en ole ehtinyt tätä opetella, niin hän suuttui ja sanoi että Landström, ei sinun kannata koulua käydä. Riittää kun opettelet kokonaisluvut 450:een.

Landströmille se riitti. Hän pakkasi tavaransa, meni kansliaan ja pyysi erotodistusta.

Eeles Landström täyttää 90 vuotta maanantaina 3.1.

Uusi opinahjo löytyi Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta. Edessä oli kuitenkin samanlainen törmäys: koulumaailma ei sopeutunut siihen, että joku olisi yrittänyt samaan aikaan harrastaa kilpaurheilua.

Landström hyppäsi SM-hopealle jo 19-vuotiaana. Urheilu sujui, mutta Toijalan lukion rehtorin sanat ja koulun jääminen kesken painoivat mieltä.

Palatessaan SM-kisoista hän tapasi junassa Alavuden lukion rehtorin Veli Lumialan, joka kuuli hyppääjän murheista. Tule Alavudelle, hän kehotti.

Niin kävi, että lopulta Helsingin olympiakesän 1952 jälkeen Landström muutti Etelä-Pohjanmaalle ja suoritti lopulta siellä ylioppilastutkinnon.

– En niin hyvin arvosanoin, mutta Lumiala osasi kannustaa oikein, ja hän sai minut innostumaan koulusta.

Mikä tärkeintä, Alavudella Landströmin ei tarvinnut kiistellä kilpailureissuistaan ja harrastuksestaan.

Landström teki urallaan kolme kertaa Euroopan ennätyksen. Lukemat 457 syntyivät Helsingin olympiastadionilla heinäkuussa 1958.

Landström kirjoitti myöhemmin palkitun nuorisoromaanin Kohti päämäärää, joka pohjautuu hänen omiin kokemuksiinsa.

– Vaikka välillä on vaikeaa, niin omista unelmistaan kannattaa pitää kiinni.

Tie Michiganiin aukesi, kun yliopiston yleisurheiluvalmentaja Donald Canham oli etsimässä kykyjä Euroopassa. Yleisurheilijoiden päävalmentaja Armas Valste esitteli hänelle Landströmin, tuoreen Euroopan mestarin.

Landström pääsi hyvätasoiseen yliopistoon, joka tuohon aikaan hallitsi USA:n yliopistourheilua monessa lajissa.

Alkuvaikeuksien jälkeen opiskelukin sujui, mutta Landström sai nähdä myös, miten rotukysymys kiristi ilmapiiriä Yhdysvalloissa.

Toisella tavalla se tuli esiin koti-Suomessa, jossa ulkomaalaiset olivat suorastaan nähtävyys 1950-luvulla.

– Toin kolme opiskelukaveriani Suomeen kilpailemaan. Yksi heistä tuli vähän ajan päästä luokseni ja sanoi haluavansa kotiin. Hän sanoi olleensa väsynyt siihen, kun lapset osoittelivat häntä ja käyttivät sitä n-sanaa.

Landström lopetti aktiiviuransa kaksinkertaisena Euroopan mestarina ja olympiamitalistina niillä main, kun terässeipäät vaihtuivat lasikuituun. Landström lähti mukaan kunnallispolitiikkaan Porissa, jossa hän toimi Rosenlew Oy:n sosiaalipäällikkönä.

Vuonna 1966 hänet saatiin houkuteltua juuri perustetun Liberaalisen kansanpuolueen ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Hän meni läpi 8 muun LKP:n ehdokkaan kanssa.

Landström (oik.) istui eduskunnassa LKP:n kansanedustajana vuodet 1966–1972. Vierellä vas. eduskunnan pääsihteeri Olavi Salervo ja varapuhemiehet Veikko Kokkola ja Leo Suonpää.

Tuore kansanedustaja huomasi, että presidentti Urho Kekkonen suhtautui häneen hieman varauksellisesti, niin urheilumies kuin olikin.

– Kekkonen oli pitkävihainen, Landström pohjustaa ja sanoo tietävänsä syyn varauksellisuuteen.

Vuoden 1956 presidentinvaalien alla Matti Kekkonen ja Landströmin hyppääjäkaveri Jukka Piironen lähettivät Michiganiin viestin: ”Onko Kekkonen hyvä johtaja”.

– Vastasin että onhan Kekkonen hyvä urheilujohtaja, muusta en oikein tiedä, Landström muistelee. Yllätyksekseen hän sai vähän ajan päästä siskoltaan viestin, että hänen nimensä on Kekkosen tukilistalla presidentinvaaleissa.

Sisko, joka ei Kekkosesta pitänyt lainkaan, kirjoitti asiasta tulikivenkatkuisesti yleisönosastoon.

Kielitaitoisena ja hyvänä esiintyjänä kansanedustaja Landström lähetettiin usein muun muassa eri valiokuntien ulkomaanmatkoille.

Landströmiä pidettiin jopa ministerikandidaattina vuonna 1970, jolloin hän oli LKP:n edustajana Ahti Karjalaisen vetämissä hallitusneuvotteluissa.

Ministerinpestiä ei tullut, eikä Landström muutenkaan pitänyt eduskuntatyötä omimpana alueenaan.

Eeles Landström

Syntynyt: 3.1.1932 Viialassa.

Ura urheilijana: Seiväshyppääjänä kaksi EM-kultaa (1954 Bern, 1958 Tukholma) ja olympiapronssia (1960 Rooma). Kahdeksan perättäistä SM-kultaa 1953–1960.

Ennätykset: Paransi Euroopan ennätystä kolme kertaa vuosina 1955–1956 ja Suomen ennätystä 13 kertaa vuosina 1954–1958. Paras tulos 457 (Helsinki 16.7.1958).

Työura: Oy Rosenlew Ab:n sosiaalipäällikkö 1962–1970, LKP:n kansanedustaja 1966–1972, Veikkaus Oy:n projektipäällikkö 1973–1976, Yleisradion talousasioiden apulaisjohtaja 1976–1981.

Tunnustuksia: Pro Urheilu -palkinto 2008. Nimettiin Suomalaisen seiväshypyn Hall of Fameen 2013.

Kun Kekkonen hajotti eduskunnan vuonna 1972, Landströmin äänet eivät riittäneet kolmanteen läpimenoon 1966 ja 1970 vaalien jälkeen.

– Sanottiin, että Eeleshän on tottunut putoamaan. Ehkä tässä on pudottu päälleen liikaakin, hän veistelee.

Eduskuntaa enemmän hän oli elementissään työssään Veikkauksen projektipäällikkönä. Veikkauksella oli iso asuntorakennushanke Vantaan Varistossa.

Uunilan Jukka sanoi että hoida Eeles sinä tämä projekti, hän sanoo viitaten marraskuussa 98-vuotiaana menehtyneeseen Veikkauksen pitkäaikaiseen toimitusjohtajaan ja urheilujohtajaan.

Landströmille tulee 90 vuotta täyteen maanantaina 3. tammikuuta.

Leskeksi jääminen kolme vuotta sitten oli kova paikka, mutta siitäkin on selvitty. Hyvät muistot pitkästä elämästä auttavat, ja mielellään Landström toki muistelee urheiluaikaansakin. Se auttoi häntä työuralla, mutta itse hän ei sitä halunnut korostaa.

Landström teki urheilu-uransa jälkeen monipuolisen siviiliuran.

Edellä mainittua Kekkosta hän oppi arvostamaan myös presidenttinä.

– Kekkonen sanoi meille urheilijoille aina, että muistakaa, että olette Suomen lähettiläitä maailmalla. Sen pidin mielessäni myös myöhemmin ulkomailla ollessani.

Landström kehuu, että Kekkonen osasi rakentaa kansakunnan yhtenäisyyttä, kun vaikeista vuosista oltiin nousemassa.

Nyt Landström on seurannut huolestuneena puheita kansakunnan jakaantumisesta eri leireihin muun muassa korona-asioissa.

– 1950-luvulla kansa oli yhtenäinen, kun Suomi halusi nousta jaloilleen. Nyt pitäisi löytää samanlainen henki. Pitää auttaa kaveria, jotta Suomi pärjää ja hyvinvointi jatkuu!

Source Link is.fi