Banner Before Header

Seppo Räty kertoo vihdoin suhteestaan naisiin – ”Siinä on se ikävämpi puolensa”

Keihäslegendan elämä on täynnä legendaarisia tapahtumia, jotka kaikki omalla tavallaan symboloivat sekä hänen persoonansa viihteellistä että aitoa puolta.

Se oli syksy 2018, kun Seppo Rädyn kännykkä alkoi pirahdella kesken Espanjan MM-rallin pikataipaleen, eikä keihäänheiton kuusinkertainen arvokisamitalisti siitä riemastunut. Jotain ihan muuta.

Tohmajärven jätti olisi ilmiselvästi halunnut aurinkoisena iltapäivänä keskittyä rauhassa rallin seuraamiseen pellon reunassa.

– Huomenta, Räty vastasi persoonalliseen tyyliin puhelimeensa, joka lienee ilmestyneen markkinoille jo joskus 2000-luvun alkupuolella.

– No niin ne väittää, hän jatkoi, vastaten mitä ilmeisimmin soittajan nimivarmisteluihin.

Seurasi tovin hiljaisuus, Räty jäi kuuntelemaan. Sitten hän yhtäkkiä hymähti äänekkäästi ja murahti:

– Älä hitto kuule unta näe! Ei onnistu tässä elämässä. Näkemiin!

Vierellä olleiden kavereiden kiinnostus heräsi. He halusivat tietää soittajan tarkoitusperistä.

– Pyytelivät johonkin ihmeen Kymppitonni-ohjelmaan, Räty selvitti.

Seppo Räty seuraamassa Espanjan MM-rallia 2018. Kuva: Marko Lempinen / IS

Tapaus symboloi keskiviikkona 27. huhtikuuta 60 vuotta täyttävän Rädyn persoonaa. Häneen vahvasti liitetystä äijäkultista, johon kuuluu, että muun muassa kaikenlaista viihdetarjontaa pidetään humpuukina – ainakin ulospäin luotujen mielikuvien tasolla.

Räty on mies, keppi ja perkele -ilmiö, johon suomalaisen sisun katsotaan usein ruumiillistuvan. Hän on junttiesikuva, jonka karismasta moni suomalaismies haluaisi edes pienen palasen itselleen.

Kun verbaaliturpa esimerkiksi taannoin analysoi pikajuoksutähti Usain Boltia, monet suomalaiset nauroivat mahat kippurassa.

– Sääliksi käy hänen vaimoaan, tyttöystävää tai tyttöystäviä. Alle kahdenkymmenen sekunnin suoritus, ja mies on hiestä märkä, Räty laukoi.

Uransa aikana Räty kuvaili itseään julkisuudessa mieheksi, joka valmistautui arvokisoihin lähinnä olutta siemaillen, kovissa löylyissä saunoen sekä isoja vonkaleita kalastellen. Itse kisassa hän sitten ikään kuin kankeudesta jäykkänä löntysteli heittoviivalle ja riuhtaisi pelkällä kädellään mitaleille.

Mutta eihän se ollut totta.

Sen hän itsekin jo tänä päivänä myöntää.

Seppo Räty voitti kultaa Rooman MM-kisoissa 1987. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Todellisuudessa Rädyn kolme viimeistä askelta olivat maailman toiseksi nopeimmat, eikä kaikki ollut muutenkaan siltä miltä näytti. Hän loi viihdegenreen omanlaistaan ”humpuukia”.

– Se läpänheittoni oli tietoista show´ta. Olen sittemminkin ärähdellyt usein toimittajien soitellessa – milloin mistäkin. Sekin on yleensä ollut sellaista pelleilyä, Räty sanoo IS:lle nyt.

– En mie oikeassa elämässä riitele kenenkään kanssa, en kerta kaikkiaan näe kinastelussa ja toisten sättimisessä mitään järkeä. Jos joku ei itseäni miellytä, olen mieluummin hiljaa ja poistun takavasemmalle. Nyt kuusikymppisenä olen luonteeltani pitkälti samanlainen kuin vaikkapa jo nelikymppisenä – siis hyvin erilainen kuin ne mielikuvat.

Se läpänheittoni oli tietoista show´ta. Olen sittemminkin ärähdellyt usein toimittajien soitellessa – milloin mistäkin. Sekin on yleensä ollut sellaista pelleilyä.

Hyvällä tuurilla Rädyn voi bongata siemailemasta bacardicolaa tai kossutuoremehua jyväskyläläisistä kapakoista Suomen MM-rallin aikaan, mutta yleisesti ottaen hän on aina käyttänyt alkoholia harvakseltaan.

– Tässä lähellä on niin paljon järviä, ettei nykyään voi enää edes kossupulloa ostaa. Siinä voisi jopa hukkua, Räty heittää.

– En ole mikään juhlijatyyppi. Kuusikymppisiänikään en aio juhlia mitenkään. Jokaisella ihmisillä on synttärit kerran vuodessa, joten miksipä tehdä numeroa moisesta.

Sipe Santapukki ja Seppo Räty kesällä 2021. Kuva: Janne Nykänen

Millainen Seppo sitten oikeasti on?

Rädyn ystäväpiiriin kuuluu yllättäen esimerkiksi Apulanta-yhtyeen rumpali Sipe Santapukki, joka viime juhannuksen alla luonnehti keihäspersoonaa IS:n haastattelussa näin:

– Seppohan on aivan eri ihminen kuin monet uskovat. Olemme molemmat kovia urheiluihmisiä, mutta todelliset yhdistävät tekijämme löytyvät syvemmältä – sielujen sympatiasta, selittämättömästä henkisestä yhteydestämme, Santapukki linjasi.

Kuusikymppisiänikään en aio juhlia mitenkään. Jokaisella ihmisillä on synttärit kerran vuodessa, joten miksipä tehdä numeroa moisesta.

– Tutussa seurassa Seppo puhuu helposti montakin tuntia putkeen. Eniten itseäni on kuitenkin yllättänyt Sepon empaattisuus. Hän todella ottaa toiset ihmiset huomioon, eikä survo omaa agendaa tai hae tunnustuksia. Seppo välittää – aidosti.

Keväällä 2018 Santapukin ja hänen vaimonsa, ex-suunnistustähti Minna Kaupin, perheeseen oli syntynyt toinen lapsi. Pieni tyttö oli syntynyt keskosena reilusti etuajassa, mikä aiheutti huolta isässä. Rokkari oli miettinyt kuumeisesti, mistä saada sellaista henkistä voimaa, jota läheisimmät ystävänsä ja omaisensa eivät olisi tarjonneet.

Santapukki kertoi soittaneensa vaistojensa siivittämänä Rädylle ja vahvistuneensa, kun tämä oli tokaissut:

– Sipe, älä yhtään huoli! Miekin synnyin keskosena ja ihan olen isoksi kasvanut.

Vuoden 1987 maailmanmestaruus oli Rädyn uran kohokohta. Sittemmin hän kilpaili valmentajansa Eino Maksimaisen aiemman kertoman mukaan usein vain puudutuksen ja kipulääkkeiden voimalla, vaikka menestystä tuli vielä Atlantan olympialaisissakin 1996 (pronssia).

Uran jälkeen selkävaivat eivät ottaneet hellittääkseen, ja Räty joutui jäämään jo 46-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle tullimiehen virastaan.

– Nykyään pitää yrittää käydä kuntosalilla edes kerran viikossa, koska sen avulla selkä pysyy paremmassa kunnossa, Räty sanoo.

– Muutoin olen ollut ihan terve.

Seppo Räty ei kuitenkaan olisi Seppo Räty, ellei häneltä irtoaisi napakkaa tekstiä voimailusta puhuttaessa. Muutama vuosi sitten Räty kertoi nostaneensa penkistä parhaimmillaan noin 227 kiloa.

– Tänä päivänä meillä on yhä hengissä Vilpittömän voiman ystävät -yhteisö, jossa alle 200 kilon voimatuloksista ei puhuta edes ääneen. Ne olisivat lasten painoja, hän tokaisee, viitaten arvoituksellisesti nykyisiin tuloksiinsa.

Maailmanmestari Seppo Räty esitteli mitaliaan Rooman Colosseumilla 1987. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Tällä heitolla Räty otti olympiapronssia Atlantassa 1996. Kuva: Ari-Veikko Peltonen / IS

Viime vuosikymmenellä Räty valmensi pitkään arvokisaheittäjä Oona Sormusta. Tämän lopetettua Räty siirtyi valmentamaan eri heittolajien aikuisurheilijoita, ja se työ jatkuu edelleen.

– Arkeni kuluu pitkälti kotosalla maailmanmenoa ihmetellessä. Pihahommia teen paljon, siitä on tullut itselleni leppoisa harrastus, innokkaaksi penkkiurheilijaksi tiedetty tohmajärveläinen korostaa.

– Siinä nykymenossa riittääkin sitten hämmästelemistä, päällimmäisenä tietysti nämä Ukrainan tapahtumat. Taas kerran on nähty, että Venäjä on arvaamaton. Nyt viimeistään on ymmärrettävä, ettei siihen voi luottaa, lähellä itärajaa asuva ex-tullivirkailija alleviivaa.

Rädyllä on kolme lasta: kaksi aikuista poikaa sekä aikuinen tytär.

– Lapset ovat tietysti aina tärkeitä. Heistä eniten näen toista poikaani, joka on täällä säännöllisesti auttamassa kaikessa.

Seppo Räty valmensi pitkään Oona Sormusta. Kuva: Harri Mäenpää / Studio Korento

Oli vuosi 2013. Jyväskyläläisen ravintolan pöydässä hiihtolegenda Juha Mieto nautti lounasta Rädyn kanssa. Kaksikko antoi IS:lle yhteishaastattelun ennen isänpäivää.

Puhe kääntyi kahden poikamiehenä tunnetun urheilijasuuruuden naissuhteisiin.

Mietaa letkautti jotakin, ja Räty, tunnettu kivikasvo, räkätti vedet silmissään. Kunnes hän jatkoi:

– Mutta toisaalta enää ei taida edes löytyä naisia, jotka olisivat niin ihteensä kyllästyneitä, että yrittäisivät saada audienssia meille.

Vaan miten ovat asiat nykyään? Vieläkö mies viilettää vapaana?

Räty ei yksityisasioistaan mielellään pukahda, mutta nyt hän ottaa kantaa suhteestaan naisiin. Hän perustelee, miksi on edelleen pysytellyt sinkkuna.

– Ei tässä iässä enää ylipäätään ole suurempia haaveita parisuhderintamalla. Sanotaanko niin, että olen semityytyväinen nykytilanteeseeni, Räty sanoo nuorisoslangia mukaillen.

– Suhteessani naisiin on kaksi puolta: on todella kiva katsella naisia ja heidän kanssaan on mukava jutella, mutta sitten siinä on se ikävämpi puolensa, että nykyään en oikein enää tahdo muistaa, mitä varten niitä naisia oikein pitikään katsella.

Juha Mieto ja Seppo Räty Jyväskylässä 2013. Kuva: Juha Sorri

Source Link is.fi