Sinunkin tulosi voi tarkistaa kuka tahansa, etkä itse saa tietää siitä – verotietojen julkisuus on turvattu jatkossakin harvinaisella tavalla
Suurimmat laineet ovat taas vuodeksi laskeutuneet verotietojen yltä, kun tulokuninkaat ja kovat veronmaksajat on käyty julkisuudessa viime viikolla läpi ällätikun kanssa.
Omien tulojen revittely julkisuudessa ei ole kaikille mieleen, mutta toisaalta lainsäädäntö on asiassa tasapuolinen: suurten tulojen lisäksi kuka tahansa voi saada tietoonsa kenen tahansa tulot ja verot.
Myös ne pienet.
Suoraan netistä kaikkien tulotietoja ei voi selata, sillä kyseessä ovat henkilötiedot, joiden luovuttamista on rajoitettu laissa.
Niiden katselu onnistuu kuitenkin ympäri vuoden. Se vaatii vain käynnin verotoimiston asiakaspäätteellä tai soiton verohallinnon puhelinpalveluun.
– Laki on säädetty totaaliseksi, eli jokaisen verotuspäätöksen saavan tiedot ovat julkisia. Julkisuuslain säätämisen yhteydessä siihen liitettiin myös harvinainen ponsi siitä, että tulevienkin hallitusten on varmistettava julkisuuden säilyminen, sanoo erityisasiantuntija Taito von Konow Verohallinnosta.
Julkisuusperiaate myös turvaa uteliaisuutta: tieto on saatava anonyymisti, joten tavallinen ihminen ei koskaan saa tietää, onko hänen tietojaan kysytty ja kuka niin on tehnyt. Asiakaspäätteille ei rekisteröidytä, eikä hausta muutenkaan jää jälkiä.
Verotoimistoissa on turvakamerat, mutta niitäkään henkilökunta ei voi käyttää katsoakseen, mitä tietoja asiakaspäätteiltä haetaan.
Merkittävä muutos tapahtui kuitenkin vuonna 1999 julkisuuslain myötä: verotiedoista poistuivat henkilö- ja osoitetiedot, jotka siihen asti olivat nekin kaikkien nähtävillä verotoimistojen paperisissa luetteloissa.
Tulot, verot, mätkyt ja palautukset
Mitä tietoja toisten tuloista sitten halutessaan saa?
– Valtion verotuksessa verotettava ansiotulo, pääomatulot, tuloveron määrä, kunnallisverotus ja kunnallisveron määrä, verot ja maksut yhteensä sekä maksetut ennakot, luettelee ylitarkastaja Päivi Ylitalo Verohallinnosta.
Senkin saa tietää, onko haun kohde saanut mätkyjä vai palautuksia.
Verotietojen julkisuus on siis ainakin osavastaus esillä olleeseen kysymykseen työkaverin palkkatietojen näkemisestä. Verotiedoista ei kuitenkaan käy ilmi toisen palkkarakenne tai edes se, monestako lähteestä tulot muodostuvat. Lisäksi tieto voi tulla tarpeeseen nähden jälkijunassa.
Ei kovin laajan kansanosan harrastus
Verohallinto ei seuraa, kuinka paljon mielenkiintoa niin sanottujen tavisten tulot ja verot herättävät. Näppituntuma on, että haut ovat harvassa: esimerkiksi puhelinpalveluun ei sen takia tarvitse lisätä henkilökuntaa edes veropäivän tienoilla.
– Veropäivän jälkeisenä torstaina kävin ranskalaisen toimittajan kanssa Hämeentien toimistossa, eikä siellä ollut ketään tietoja katsomassa. Toimittaja sanoi, että Ranskassa paikalla olisi ollut pitkä jono, sanoo von Konow.
Myös Ylitalo arvioi mutu-tuntumalla, ettei toisten verotietojen katselu ole kovin yleistä.
– Soitot voivat koskea esimerkiksi erotilanteita, joissa säädetään elatusmaksuja ja halutaan tarkistaa, onko toinen kertonut tiedot oikein, arvelee Ylitalo.