Soininvaaran palkkaideasta syttyi kiivas taisto: ”En kirjoittanut 400 sivua vain päästäkseni tölvimään ay-liikettä”
Vihreiden konkaripoliitikon Osmo Soininvaaran lauantainen haastattelu sytytti kiivaan palkkakeskustelun. Soininvaara sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että yksi syyllinen työmarkkinoiden ongelmiin on ammattiyhdistysliike.
Se pyrkii nostamaan alimpia palkkoja ajamalla työehtosopimuksiin alimpien palkkojen korotuksia ja kaikille yhtä suuria yleiskorotuksia. Soininvaara tarjoaa työvoimapulan ratkaisuksi osittain luopumista kaikille tulevista yleiskorotuksista.
Yleiskorotukset koskisivat vain työehtosopimusten taulukkopalkkoja eli alimpia palkkoja, kun nykyisin yleiskorotuksen saavat nekin, joiden palkka ylittää alimman tason.
Soininvaaran ajatuksille löytyi paljon kannatusta ja vastustajia. Twitterissä usea ay-pomo torppasi ne, kun taas kehuja keskustelunavaus sai oikealta ja elinkeinoelämästä, mutta laajemminkin.
– Suomeen ei tarvita enää yhtään työtä tekevää köyhää. Vihreiden Soininvaaran tänään tekemät avaukset tarkoittaisivat palkanalennuksia kasvukeskuksissa, joissa tällä hetkellä on sekä huutava työvoimapula että merkittävä määrä työtä tekeviä köyhiä, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Twitterissä.
– En ole vakuuttunut. Ehdotus heikentäisi järjestäytymistä (millä olisi vaikutuksia muun muassa tuloeroihin) ja kasvattaisi taulukkopalkkoja (jotka on Soininvaaran mukaan liian korkeita nytkin), palkansaajien keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta komppasi.
– Jos olen ymmärtänyt oikein niin jotkut ovat korostaneet että työvoimapulaa on myös matalan osaamisen pienipalkkaisissa töissä? Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta ihmetteli ajatusta siitä, että alimpien palkkoja nostamalla sysätään ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki kiitteli ajatuksia aina kiinnostaviksi ja myös uudistaviksi.
– Ei kai palkkarakenteen tehtävä voi olla ammattiyhdistysliikkeeseen kuulumisen motivointi, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen heitti.
– Palkkojen alaraja taas on tosiaan vaikea: pienillä palkoilla ei nytkään elä ilman tukia ja toisaalta hinnoittelemme ihmisiä pitkäaikaistyöttömiksi.
Soininvaaran ajatuksena on, että yleiskorotuksista osin luopuminen helpottaisi ihmisten palkkaamista työvoimapulasta kärsille mara- ja hoiva-aloille, kun työnantajat uskaltavat hankkia työvoimaa korottamalla palkkoja. Tarvittaessa ne tietäisivät, että palkkaa voisi suhteellisesti myös alentaa, kun yleiskorotusta ei tarvitse maksaa.
Soininvaaran mukaan HS:n haastattelu ei tuonut oikeaa kuvaa hänen ajatuksistaan, joita hän on käsitellyt laajasti syksyllä julkaistussa kirjassa 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka. Teos nimettiin juuri tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi.
Hän selvensi sunnuntaina ajatuksiaan vielä blogi-kirjoituksessa:
– En kirjoittanut 400 sivua vain päästäkseni tölvimään ay-liikettä. Aiheena oli eriarvoisuuden kasvu meritokraattisilla työmarkkinoilla, mikä minusta antaisi aihetta muuttaa käytettyjä keinoja oikeudenmukaisuuden puolustamisessa.
Oikeistovihreistä ajatuksista tunnettu Soininvaara painotti myös lehdessä, että ei halua eriarvoisuuden kasvattamista tai pienituloisten työntekijöiden toimeentulon heikennystä. Hän uskoo, että työntekijät voittavat, jos palkat määräytyvät nykyistä markkinaehtoisemmin.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen veti ajatusta omaan suuntaansa.
– Ongelma on se, että oppisopimusajan nykyminimipalkat syövät koko järjestelmän houkuttelevuuden pienen työnantajan näkökulmasta. Palkka on liian suuri oppisopimusajan alussa.
Alakohtaisista vähimmäispalkoista ei Soininvaaran mielestä kuitenkaan tulisi luopua.
Hän kannattaa selvityksessä olevaa työtulotukea, jossa kaikkein pienipalkkaisimmat työntekijät, eläkeläiset ja yrittäjät saisivat automaattista tukea palkan päälle. Tuen enimmäismäärä voisi Soininvaaran mukaan ainakin aluksi olla noin 200–300 euroa, jotta työnteko kannattaisi aina.
– Kirjassani ei mielestäni sanota, että tämä kummallisuus (vaikeus kilpailla palkoista) johtuu ammattijärjestöjen halusta säilyttää valtansa, vaan painotetaan niiden puutteellista analyysiä tilanteesta, Soininvaara jatkoi edelleen blogissa.
– Kun toimittaja kysyi, miksi ammattijärjestöt kannattavat jäsenistönsä etujen vastaista lakia, sanoin lonkalta, että ovat huolissaan jäsenmäärästään.
Soininvaara jatkaa, ettei väite ollutkaan ”täysin tuulesta temmattu”, koska ”Kaukoranta vastasi sinänsä korkeatasoisella twiittisarjalla Hesarin artikkeliin. Siinä hän itseasiassa vahvisti, että jäsenkadon pelosta siinä on kyse”.
SAK:n Kaukoranta kuitenkin kielsi Soininvaaralle, että olisi sanonut yleiskorotusten johtuvan jäsenkadon pelosta.
– Yleiskorotusten pointti on jäsenten etu. Toki jäsenmäärä vähenisi jos liittojen tekeminen ei hyödyttäisi jäseniä.