Banner Before Header

Sotilaallinen liikehdintä Itämerellä vilkasta Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimysten ”harmaana aikana”

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt jännitteitä myös Suomen lähialueilla. Sotilaallinen liikehdintä onkin ollut viime kuukausina varsin vilkasta esimerkiksi Itämerellä.

  • Artikkelin yläosassa olevalla videolla esitellään saksalainen ohjusfregatti FGS Sachsen.

Keskiössä tuntuvat olevan merialueiden lisäksi nyt Suomi ja Ruotsi, joiden Nato-jäsenyyksien toteutuminen muuttaisi Itämeren alueen voimatasapainoa merkittävästi.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi 20. toukokuuta pitämässään tiedotustilaisuudessa Venäjän aikovan perustaa uusia sotilastukikohtia maan länsiosiin.

Uutistoimisto Reuters kertoo puolustusministerin varoittaneen lisääntyneistä turvallisuusuhista maan raja-alueilla viitatessaan ilmeisesti osin Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksiin. Shoigu sanoi Moskovan ryhtyvän seurauksena ”asianmukaisiin vastatoimiin”.

Useat maat ovat lupailleet tukea Suomelle ja Ruotsille niin kutsutun ”harmaan ajan” eli Nato-jäsenhakemusten käsittelyn ajaksi. Sotilaallista tukea tulisi tarpeen vaatiessa näillä näkymin esimerkiksi Britanniasta, Yhdysvalloista, Saksasta ja Ranskasta. Tukea ovat tarjonneet myös Norja ja Tanska.

Toukokuun alussa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi Ruotsin SVT:lle sotilasliiton lisäävän läsnäoloaan Ruotsin rajojen ympärillä ja Itämerellä mahdollisen jäsenhakemuksen käsittelyprosessin aikana.

Nato on järjestänyt Itämeren alueella lähiaikoina lukuisia harjoituksia, viimeisimpänä Yhdysvaltain johtaman Baltops 22 -merisotaharjoituksen, joka alkoi sunnuntaina ja kestää lähes kaksi viikkoa.

Harjoitukseen osallistuu noin 7 000 henkilöä. Mukana ovat myös Suomi ja Ruotsi, joiden rannikkojoukot muodostavat harjoituksessa yhteisen taisteluosaston.

Vuosittain pidettävä Baltops-harjoitus järjestetään jo 51. kerran. Suomi on osallistunut harjoituksiin 1990-luvulta alkaen, joten kyse ei ole varsinaisesti uudesta asiasta.

Baltops-harjoitukseen osallistuu myös Britannian kuninkaallisen laivaston valtava, 280-metrinen HMS Prince of Wales -lentotukialus, joka vierailee ensimmäistä kertaa Itämerellä.

Queen Elizabeth -luokan HMS Prince of Wales -lentotukialus.

Virossa järjestettiin toukokuun loppupuolella Naton mittava Hedgehog -sotaharjoitus, johon osallistui kaiken kaikkiaan 15 000 henkilöä 14 maasta, myös Suomesta ja Ruotsista. Kesäkuun alkuun jatkuneeseen harjoitukseen osallistui muun muassa Yhdysvaltain laivaston aluksia.

Vappuviikolla nähtiin Naton miinantorjunta-alusosaston yhteisharjoitus Rannikkolaivaston kanssa Saaristomerellä. Harjoitukseen osallistui kolme Naton miinalaivaa: Latvialainen LVNS Virsaitis, virolainen ENS Sakala ja hollantilainen HNLMS Schiedam.

Venäjän Kaliningradissa järjestettiin toukokuussa ilmahyökkäyksen torjuntaharjoituksia, joihin osallistui ainakin kymmenen Venäjän Su-27-hävittäjää, uutistoimisto Reuters kertoo Interfaxin raportoineen.

Venäjän harjoitukset järjestettiin kaksi päivää sen jälkeen, kun Suomi oli ilmoittanut suunnitelmistaan hakea Naton jäsenyyttä.

Erilaiset sotaharjoitukset ovat tuoneet ulkomaisia joukkoja myös Suomeen ja Ruotsiin.

Toukokuun lopulla Helsingin Hernesaaren satamassa vieraili kaksi suurta Yhdysvaltain sota-alusta, ohjushävittäjä USS Gravely ja maihinnousujoukkojen tukialus USS Gunston Hall.

Yhdysvaltain merivoimien maihinnousujoukkojen tukialus USS Gunston Hall (takana) ja ohjushävittäjä USS Gravely (edessä) Hernesaaren laiturissa Helsingissä 28. toukokuuta 2022.

Ennen vierailuaan molemmat alukset suorittivat kumppaneidensa kanssa Itämerellä operaatioita, joihin kuuluviin harjoituksiin osallistuivat myös Suomen ja Ruotsin laivastot.

Yhdysvaltain laivaston mukaan sotalaivojen saapuminen Helsinkiin osoittaa Yhdysvaltojen tuen ja sitoutumisen kumppanivaltioihinsa.

Lisäksi satamaan kiinnittyi samaan aikaan ranskalainen fregatti Latouche-Tréville, merivoimat kertoi. Satamaan oli jo aiemmin samalla viikolla saapunut saksalainen fregatti FGS Sachsen, joka oli avoinna yleisölle.

Toukokuun alkupuolella järjestetty maavoimien Arrow 22 -harjoitus puolestaan toi Suomeen joukkoja ja panssariajoneuvoja Britanniasta, Latviasta, Yhdysvalloista sekä Virosta.

Amerikkalaissotilas maavoimien Arrow 22 -harjoituksessa 4. toukokuuta 2022.

Muutama viikko sitten uutisoitiin Ruotsin etelärannikolla Karlskronan lähistöllä liikkuvasta yhdysvaltalaisesta USS Kearsarge -maihinnousutukialuksesta. Ruotsin laivaston päätukikohta sijaitsee Karlskronassa.

Lähes 1 700 sotilaan vahvuisen taisteluosaston ja esimerkiksi helikopterien kuljetukseen kykenevä yli 250-metrinen alus osallistui Itämerellä järjestettyyn PASSEX-harjoitukseen, josta merivoimat tiedotti etukäteen. Alus osallistuu myös nyt käynnistyneeseen Baltops 22 -merisotaharjoitukseen.

USS Kearsarge Tukholmassa 3. kesäkuuta 2022.

Myös muutamia ilmatilanloukkauksia on havaittu Suomen ja Ruotsin rajoilla. Huhtikuun alussa venäläiskone loukkasi Suomen ilmatilaa. Rajavartiolaitoksen mukaan tutkinnassa varmistui, että Venäjän Federaation IL-96-300 -lentokone lensi Suomen ilmatilassa Suomenlahdella matkallaan idästä länteen.

Puolustusministeriö tiedotti toukokuun alussa, että venäläisen Mil Mi-17-kuljetushelikopterin epäiltiin loukanneen Suomen ilmatilaa noin 4–4,5 kilometrin syvyydessä. Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi tuolloin, ettei voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että ilmatilaloukkaus olisi liittynyt silloin käynnissä olleeseen Arrow 22 -sotaharjoitukseen.

Mil Mi-17 -kuljetushelikopteri.

Ruotsin TV4 uutisoi maaliskuussa, että Venäjän sotilaskoneet loukkasivat Ruotsin ilmatilaa Gotlannin itäpuolella. Loukkaus tapahtui samaan aikaan Suomen ja Ruotsin merellisen yhteistoimintaharjoituksen kanssa Gotlannin länsipuolisella merialueella.

Alunperin sotilaskoneiden arveltiin olleen ydinaseilla varusteltuja, mutta useat ruotsalaiset sotilasasiantuntijat toppuuttelivat väitteitä pian niiden ilmaantumisen jälkeen.

Source Link is.fi