STM:n pitkä korona -raportin kirjoittaja ihmettelee Kiurun puheita: tutkimukset eivät puolla etäkoulua

Sosiaali- ja terveysministeriön pitkän koronan (long covid) työryhmään kuulunut professori Terhi Tapiainen ihmettelee ministeriön vaatimusta, jonka mukaan lasten pitäisi siirtyä etäkouluun muun muassa long covidin takia.

– Tulkinta, jonka ministeri Krista Kiuru ja ministeriö on tehnyt, on äärimmäisen vahva tulkinta eikä ole perusteltu niiltä osin kuin me asiantuntijoina luemme tutkimusnäyttöä.

Tapiainen muistuttaa, ettei pitkä korona -työryhmä ottanut kantaa siihen, pitääkö lasten siirtyä etäkouluun.

Kiuru yhdisti pitkäkestoisen koronan aiheuttaman uhkan ja mahdollisen etäkouluun siirtymisen toisiinsa aamupäivällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jonka varsinaisena aiheena oli pitkäkestoisen koronan vaikutuksia selvittäneen työryhmän väliraportin julkistaminen.

Kiurun mukaan etäkouluun siirtyminen kuuluu viimesijaisiin toimiin, joita hallituksella on vielä keinovalikoimassaan ennen poikkeusolojen julistamista. Kiuru antoi ymmärtää, että nämä toimet ovat tarpeen myös pitkän koronavirustaudin torjumisen kannalta.

– Tässä tautitilanteessa, jossa on odotetavissa tänään yksistään 10 000 uutta tartuntaa, lienee viimeinen aika pohtia, ollaanko kansakunnan näkökulmasta suojelemassa sitä, että mahdollisimman vähän ihmisiä tulee sairastumaan tähän tautiin, tai pahimmillaan vielä ikävämpään ilmiöön eli tähän pitkäkestoiseen covid-tautiin, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan korona voi ilmetä pitkäkestoisena joka toisella aikuisella ja noin kahdella prosentilla lapsista. Hän laski että jos tällä viikolla todettavista noin 40 000 koronatapauksesta noin neljä kymmenestä on lapsia, todettaisiin tartunta noin 15 000 lapsella.

– Nyt esitetyn arvion mukaan yksistään tuolla tautimäärällä pahimmillaan noin 300 lasta tai jopa minimissään 150 lasta saattaisi sairastua tällä viikolla pitkäkestoiseen koronaan.

Kiuru myös viittasi tilanteisiin, joissa pitkäkestoisessa koronataudista kärsivillä ei ole mahdollisuutta todistaa oireiden johtuvan koronasta, sillä ruuhkautuneen testauksen vuoksi he eivät ole saaneet koronadiagnoosia.

– Omalta osaltani pelkään että kouluihin palaaminen ensi viikolla ei ole valitettavasti turvallista, nimenomaan siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky on monilla alueilla niin vaarassa, että lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollisuutta päästä testiin tai ansaita oikeutta siihen, että heidän tartuntansa jäljitetään.

Oulun yliopiston professori ja lastenlääkäri Tapiainen on oleellisilta osin kirjoittanut lasten osuuden työryhmän raporttiin pitkästä koronasta.

– Ymmärrän, että ministeriöllä on huoli asioista, mutta asiantuntijoiden näkemys asioista on erilainen.

Tapiainen ajattelee, että kyseessä voi olla myös väärinkäsitys.

Työryhmän raportissa seurataan potilaita ja lapsia, joilla on ollut testipositiivinen koronainfektio.

Kun heitä ja heidän oireitaan seurataan, alle kahdella prosentilla on joku oire, esimerkiksi vatsa tai pää kipeä. Heillä on vähintään yksi oire yli kahden kuukauden aikana.

Ongelma on Tapiaisen mukaan siinä, että tutkimuksissa ei ole ollut kunnollisia vertailuryhmiä. Ei ole otettu huomioon, paljonko lapsilla on muutenkin oireita. Pienillä lapsilla ja koululaisilla on aika usein jonkin verran muita oireita.

Raportissa puhutaan, miten lapsista 1–2 prosentilla on oireita.

– Sitä ei missään nimessä voi tulkita niin, että lapset olisivat kriittisesti tai vakavasti sairaita, tai että he eivät kykenisi käymään koulua, tai että heille tulisi pysyviä elinikäisiä vaikutuksia.

Tapiainen sanoo, että ministeriön tulkinta on äärimmäisen voimakas eikä ole asiantuntijoiden mielestä sellainen, että sen perusteella pitäisi siirtyä etäkouluun.

– Tutkimusnäyttö sen suhteen, että oikeasti olisi 1–2 prosentin porukka, jotka vaurioituisi tai vammautuisi, se tulkinta on aivan eri kuin mitä on yritetty kirjoittaa. Ei ole ollut tarkoitus, että tutkimusnäytön läpikäyntiä käytettäisiin tällä tavalla kuin nyt käytetään.

Professori Terhi Tapiainen. Kuva: Ville Honkonen

Tapiainen sanoo, ettei työryhmä antanut ohjeita siitä, että esimerkiksi kouluun palaaminen ei olisi turvallista.

Työryhmä antoi suosituksia aikuisille ja piti tärkeänä, että pitkää koronaa sairastavien tulisi päästä hoitoon.

Lasten puolelle työryhmä ei antanut suosituksia.

– Lasten puolella long covid [pitkä korona] -termiä ei ole edes olemassa, esimerkiksi WHO ei ole määritellyt, että lasten long covidia edes olisi olemassa.

Tapiainen haluaa uskoa, että kaikilla ihmisillä tarkoitusperät ovat hyvät. Hän sanoo, että nyt on iso riski siitä, että työryhmän mietintöä on tulkittu liikaa.

– Aina kaikissa toimissa pitää miettiä haitat ja hyödyt. Sanoisin, että hyvin laajasti lasten lääkärikunta ja infektiolääkärit ajattelevat, että etäkoulun aiheuttama haitta on suurempi kuin siitä saatava hyöty.

Kuva: Vesa Moilanen

Tapiaisen mukaan olisi aivan eri asia, jos tiedossa olisi tauti, joka vammauttaa lapsia sillä tavalla, että 1–2 prosenttia lapsista vammautuisi ja joutuisi lopettamaan koulunkäynnin ja joutuisi erikoissairaanhoitoon pitkäaikaispotilaaksi.

– Nyt ei ole kyse siitä. Kyse on siitä, että jos seurataan tiettyä lapsiporukkaa, että onko ollut pääkipua ja he laittavat, että on ollut. He nyt ovat siinä 1–2 prosentissa.

Ministeriö on Tapiaisen mielestä käyttänyt termejä huolimattomasti.

Jos aikuinen sairastuu vakavasti, on todellinen riski siihen, että hänelle voi tulla pitkäkestoista sairautta. Lapsilla ei sellaisesta ole havaintoa.

– Luulen, että kyse on siitä, että nähdään joku lukuarvo ja sen ympärille ajatellaan, että se vastaisi vammauttavaa ja invalidisoivaa aikuisten long covidia. Siitä ei ole kyse lasten tutkimustöissä.