Suek: Kamppailulajien häirintätapauksia ei voi sivuuttaa ilmoittamiseen liittyvän viikon määräajan perusteella
Viime päivinä on käynyt ilmi, että kamppailulajien yhteinen kurinpitovaliokunta on jättänyt tutkimatta useita häirintätapauksia. Kurinpitovalikunnasta syyksi on sanottu, että sääntöjen mukaan yksityishenkilön tekemä ilmoitus on toimitettava viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi.
Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) lakiasiainjohtaja Petteri Lindblom uskoo, että aikarajaa määriteltäessä on ajateltu lähinnä kilpailuihin liittyviä asioita.
– Siinä ei ole ollenkaan huomioitu eettisiä rikkomuksia, joita on tullut nyt uusina muutaman vuoden sisällä. Siksi on kehitetty uudet urheilun yhteiset eettiset kurinpitomääräykset, Lindblom toteaa.
Lindblom kuitenkin muistuttaa, että kamppailulajien kurinpitosäännöissä on kohta, jonka mukaan asia voidaan ottaa painavista syistä käsittelyyn, vaikka siitä ei olisikaan tehty ilmoitusta. Viikon aikaraja ei näissä tapauksissa ole siis mikään peruste.
– Voisi ajatella, että eettisissä rikkomusepäilyissä on usein kyse juuri näistä painavista syistä.
Kamppailulajien yhteisen kurinpitovaliokunnan puheenjohtajistoon kuuluva Kari-Matti Lehti kertoi eilen, että myös häirintään liittyviä ilmoituksia on jätetty käsittelemättä viikon aikarajaan vedoten.
– Meillä on historiassa ollut sen tyyppisiä ratkaisuja, joissa tämä yhden viikon määräaika on leikannut mahdollisuuden härintätilanteen käsittelyltä, Lehti sanoi.
Urheilun yhteinen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunta on aloittanut
Vuoden alussa aloitti toimintansa urheilun yhteinen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunta. Olympiakomitean täysin riippumaton kurinpitolautakunta jakaa sanktioita vakavista eettisitä rikkomuksista Suekin tutkinnan jälkeen.
Säännöt tulivat voimaan 1.1.2022. Kaikki rikkomukset, jotka ovat tapahtuneet uusien sääntöjen aikana, käsitellään näiden sääntöjen mukaisesti.
– Luonnollisesti juttuja ei vielä ole ollut kovin paljon. Tällä hetkellä vähän yli 30 liittoa on liittynyt mukaan. Toivomus on, että kaikki liittyvät, koska se on ainoa tapa kohdella kaikkia urheilijoita yhdenvertaisesti. Lindblom korostaa.
Olympiakomitean sivuilla on lista mukaan liittyneistä liitoista.
– Urheilijoiden yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan parantaminen olivat tärkeitä syitä, miksi uusia sääntöjä alettiin olympiakomitean johdolla tekemään. Vanhat lajiliittojen säännöt eivät monessa tapauksessa edes kattaneet eettisiä tai häirintäasioita. Urheilussa on perinteisesti keskitetty sääntelemään omaa kilpailutoimintaa, Lindblom muistuttaa.
Suekin tutkinnoissa ei puhuta viikon aikarajoista, vaan paljon vanhempia asioita otetaan käsittelyyn. Lindblomin mukaan uusissa eettisissä kurinpitomääräyksissä on sellainen aikaraja, että yli viisi vuotta vanha juttu voidaan jättää tutkimatta, mutta se ei ole mikään ehdoton raja.
– Vanhat asiat käsittelemme liittojen omien kurinpitomääräysten mukaisesti. Jos niillä ei ole aikarajoja, ei meilläkään ole muuta kuin sen suhteen, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi asiaa on selvittää.
Häirintatapaukset nousivat viimeksi esiin, kun Helsingin Sanomat kertoi nyrkkeilijä Jonna Hakkaraisen kokemasta häirinnästä, henkisestä väkivallasta, manipuloinnista, kontrolloinnista, uhkailusta ja huorittelusta.
Hakkarainen teki tammikuussa ilmoituksen entisestä valmentajastaan Suekiin, josta se siirrettiin kamppailulajien yhteiseen kurinpitovaliokuntaan. Suek ei varsinaisesti osallistunut tapauksen tutkintaan.
– Olimme apuna siinä, että asia saatiin vireille kamppailulajien kurinpitolautakuntaan, sen suurempaa tutkintaa meillä ei tehty, Lindblom kertoi.
Kamppailulajien kurinpitolautakunta teki päätöksen asiassa maanantai-iltana, mutta päätöstä ei ole vielä julkaistu.
Lue myös: