Banner Before Header

Sulo Karjalaisen Suurpeto­­keskuksen vakaviin ongelmiin pyydettiin selvityksiä – näin niihin vastattiin

Kuusamon Suurpetokeskuksessa tehtiin 6. toukokuuta eläinsuojelulain mukainen tarkastus, jonka yhteydessä keskuksesta paljastui useita puutteita ja epäkohtia.

Aluehallintovirasto teki tarkastuksen seurauksena Eläinsuojelulain 35. pykälän mukaisen selvityksen Suurpetokeskukselle. Vastaus selvitykseen tuli lähettää 31. toukokuuta mennessä.

Suurpetokeskus lähetti tekemänsä selvityksen aville 29. toukokuuta.

Kuusamon Suurpetokeskuksen perustaja Sulo Karjalainen tervehtimässä Tessua (vas.) ja Juusoa.

Tarkastuksen yhteydessä kävi ilmi, että keskuksessa asustavan Reetta-karhun tarhan aidassa oli kaksi reikää. Niistä toisen reunoissa oli teräviä piikkejä, joihin karhun oli mahdollista loukata itsensä. Reikiä oli väliaikaisesti paikattu. Suurpetokeskuksen antaman selvityksen mukaan molemmat reiät on nyt korjattu.

Aina-karhun tulevassa tarhassa aitatolpat ja aita olivat vinossa. Lisäksi aidassa oli verkon korjaamisen jäljiltä teräviä rautalangan pätkiä. Aina asui tarkastuksen aikaan Suurpetokeskuksen toimitusjohtajan Sulo Karjalaisen asuinrakennuksen yhteydessä olevassa tilassa, jota ei tarkastettu.

Selvityksen mukaan eläimen käyttöön on nyt valmisteltu kolme erillistä tarhatilaa. Tolpat on oikaistu ja rautalangat on poistettu aidasta. Lisäksi muidenkin karhujen tarhojen aidat ja niiden tolpat on oikaistu talven aiheuttamien vaurioiden jäljiltä.

Karhujen aitauksissa ei aiemmin ollut eläintarha-asetuksen vaatimusten mukaisia riittäviä kiipeilymahdollisuuksia. Virikkeiden puute näkyi esimerkiksi Juuso-karhun stereotyyppisenä käytöksenä, kuten puolelta toiselle heijaamisena.

Nyt karhujen aitauksiin lisätään Suurpetokeskuksen mukaan runsaasti kiipeilymahdollisuuksia ja muita puurakenteisia aktivointivälineitä. Karhuille asennetaan lisää kiipeilypuita ja entisiä uusitaan. Lisäksi eläimille tuodaan heinäpaaleja leikkimistä ja niiden lomassa nukkumista varten.

Myös Juusolle lisätään turvallisia kiipeilykohteita. Lisäksi karhun puolelta toiselle heilumiseen kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota. Suurpetokeskuksen mukaan Juuso aloittaa toisinaan heijaamisen ihmisten lähestyessä tarhaan. Tavoitteena on saada eläin kiinnostumaan muiden karhujen luontaisista toimista.

Karhunpentu Suurpetokeskuksessa kesäkuussa 2018. Talvella syntyneet kaksospennut olivat tarhassa Reetta-emonsa kanssa.

Nätti- ja Niisku-karhujen aitaus oli aikaisemmin pinta-alaltaan liian pieni, koska sen lisäosan ovi oli suljettu. Selvityksen mukaan ovi oli kiinni lisäosan kunnostus- ja huoltotöiden vuoksi. Portti pidetään avoinna aina, kun korjaustöitä ei tehdä.

Vyöti-karhun tarhan portin yläsalpa oli avin vierailun aikana auki. Sekä ylä- että alasalpa olivat ruosteessa. Suurpetokeskus kertoo yläsalvan olleen auki lumitöiden vuoksi. Huoltoportti oli pitävä ja alasalpa lukittuna. Salpojen pintaruoste poistetaan, salvat maalataan ja vialliset osat uusitaan.

Selvityksen mukaan kaikki neljä karhujen ruokailu- ja lepotilaa puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uudet teräsrakenteiset tilat. Samalla tehdään uudet lattiavalutyöt. Tilojen uusiminen pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä.

Tessu-karhu Suurpetokeskuksessa kesäkuussa 2011.

Suurpetokeskuksen mukaan ”kaikki avin tarkastuskertomuksessa mainitut huomautukset ovat johtaneet korjaustoimenpiteisiin”. Korjaukset on keskuksen mukaan suoritettu välittömästi. Muut korjaustyöt pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä, ennen keskuksen avautumista yleisölle.

Avi pyysi Suurpetokeskukselta puutteiden ja viallisuuksien korjaamisen lisäksi selkeän listauksen keskuksessa asuvista eläinlajeista ja eläinten määristä. Suurpetokeskuksen mukaan siellä asustaa tällä hetkellä kuusi aikuista ruskeakarhua ja yksi ylivuotinen pentu, neljä aikuista ilvestä, neljä aikuista poroa ja kaksi vasaa, neljä aikuista koirasusinaarasta sekä yksi aikuinen naaraskettu.

Lisäksi Suurpetokeskus ilmoitti avin pyynnön mukaisesti tavan, jolla eläimet ovat tarhalle päätyneet sekä tarhalla syntyneiden eläinten vanhemmat.

Selvityksen mukaan esimerkiksi karhuista Tessu, Vyöti, Niisku ja Aina ovat tulleet keskukselle metsästä, kun taas Juuso, Reetta ja Nätti ovat syntyneet keskuksessa. Selvitys eläinten päätymisestä tarhalle annettiin myös muista siellä asuvista eläimistä.

Helsingin Sanomat kertoi toukokuun lopussa, että yksi suuri ongelma suurpetokeskuksessa on ollut eläinten sisäsiittoisuus. HS:n mukaan sisäsiittoisuus on vaivannut karhujen lisäksi suurpetokeskuksessa pidettyjä koirasusia ja ilveksiä. Sukulaiseläinten lisääntymistä keskenään ei tarhassa HS:n mukaan pystytty estämään. Entisten työntekijöiden mukaan joskus ilves oli myös päässyt kaivautumaan koirasusien puolelle ja joutunut koirasusien raatelemaksi.

Suurpetokeskuksen ongelmia alkoi tulla ilmi julkisuuteen jo aiemmin tänä keväänä, kun lehdet uutisoivat, miten nuori 6-vuotias uroskarhu Tara hyökkäsi keskuksen johtajan Sulo Karjalaisen kimppuun. Tara onnistui karkaamaan äitinsä, yli 20-vuotiaan Reetan kanssa aitauksesta.

Pihalla Tara hyökkäsi Sulo Karjalaisen kimppuun. Hyökkäyksen jälkeen poliisi ampui karhun.

Source Link is.fi