Suomalaisasiantuntija Kazakstanin mellakoista: Kansa lähti kaduille, kun öljyvauraus valuu eliitin taskuun
Keski-Aasiassa sijaitsevan vajaan 19 miljoonan asukkaan Kazakstanin kehitys näyttää seuraavan monen muun maan esimerkkiä. Kun talous heikkenee, turhautuneet ihmiset lähtevät osoittamaan mieltään.
– Mielenosoitukset kertovat laajamittaisesta tyytymättömyydestä korruptioon ja hallinnon kykenemättömyyteen taata kansalaisille nouseva elintaso. Ihmiset asuvat rikkaassa öljyvaltiossa, mutta rikkaudet kasautuvat vain pienen eliitin tileille, avaa sunnuntaina alkaneiden protestien taustaa Kazakstaniin perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan.
Kristiina Silvan selvittää, että muiden mielenosoitusten tapaan liikkeellä on erilaisia ihmisiä.
– Valtaosa on nykyhallintoon tyytymättömiä ihmisiä, mutta varmasti on myös niitä, jotka ovat valmiita väkivaltaisuuksiin tai niitä, joilla on nationalistisia motiiveja. Kun itse ei ole paikan päällä, tilannetta ei voi varmuudella hahmottaa.
Presidentti saattaa olla kykenemätön kriisiä suitsimaan
Presidentti Kasym Žomart Tokajev on julistanut maanlaajuisen hätätilan, joka koskee myös pääkaupunkia Nur-Sultania.
Levottomuudet ovat toistaiseksi keskittyneet maan suurimpaan kaupunkiin Almatyyn. Presidentti Tokajev on ollut vallassa kaksi vuotta suhteellisen vakaana tunnetussa entisessä neuvostotasavallassa.
– Hän on ollut presidenttinä pari vuotta ja häntä pidetään suhteellisen heikkona johtajana, joka ei ole vielä kyennyt keskittämään valtaa itselleen, joten voi olla, että hänellä ei ole kriisin lopettamiseen tarvittavaa arvovaltaa, arvioi Kristiina Silvan.
Vakavin kriisi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen
Mielenosoitukset ovat suurimpia vuosikymmeniin. Tutkija Kristiina Silvan pitää kriisiä vakavana.
– Kymmenen vuotta sitten hallituksen joukot surmasivat rauhalliseen mielenosoitukseen osallistuneita, mutta sen jälkeen protestit ovat sujuneet suhteellisen rauhallisesti ja ne ovat olleet pienempiä.
Presidentti Tokajev on pyytänyt Venäjän johtamaa Keski-Aasian valtioiden muodostamaa sotilasliittoa apuun.
– Venäjä seuraa tarkoin kriisin kehittymistä. Ei toki tiedetä, millaiset keskustelut edelsivät presidentin pyyntöä Venäjän luotsaamalle kollektiiviselle turvallisuuden neuvostolle lähettämään rauhanturvaajia Kazakstaniin, mutta Venäjä haluaa varmistaa, että hallinto ei kaadu, selvittää Kristiina Silvan.
Hänen mukaansa kriisin lopputulosta ei voi tässä vaiheessa ennustaa, sillä ei tiedetä, miten mielenosoittajat reagoivat rauhanturvaajien interventioon.
– Presidentti Tokajev ei pysty lakaisemaan maton alle ihmisten tyytymättömyyttä ilman aitoja poliittisia muutoksia.
Suomalaisilla ei hätää
Suomessa lomaileva lähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanist seuraa tarkoin asemamaansa tilannetta.
– Kokonaiskuvan saamista vaikeuttaa se, että internet on ollut poikki, mutta levottomuudet ovat keskittyneet Almatyyn ja muualla maassa näyttää tilanne rauhoittuneen.
Lähettiläs arvioi, että tilanne yllätti sikäli, että Kazakstan on Keski-Aasian valtioista vakain, eikä siellä ole levottomuuksia totuttu näkemään.
Lähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanist kertoo, että viitisentoista suomalaista on tehnyt lähetystölle matkustusilmoituksen.
– Valtaosaan on saatu yhteys. Tämän hetken tiedon perusteella loukkaantuneiden joukossa ei ole suomalaisia eikä heillä ole hätää eikä konsuliavun tarvetta.
Lue myös: