Banner Before Header

Suomalaiset rakastuivat maastohiihtoon mutta mäet ovat monelle kauhistus – jyväskyläläinen hiihtokonkari vakuuttaa, että aikuisetkin oppivat laskemaan mäkiä

Jussi Lindroos tapasi Jyväskylän Ladun järjestämässä hiihtokoulussa Anneli Mörä-Leinon sekä kurssin osallistujia.

– Ihanaa, että ihmiset uskaltavat reippaasti kokeilla alastuloa, riemuitsee Anneli Mörä-Leino.

Meneillään on Jyväskylän Ladun järjestämä aikuisten hiihtokoulu, jossa osallistujat jo vartin harjoittelun jälkeen laskevat loivaa harjoittelumäkeä.

Kurssi on tarkoitettu ihmisille, jotka osaavat hiihtää mutta arastelevat mäkiä. Tämä oli myös Inka Salmijärvelle syy tulla hiihtokouluun.

– Olen joskus hiihtänyt enemmänkin, mutta viime aikoina se on ollut enemmän pelloilla hiihtelyä. Mäet tuli esteeksi muutaman kaatumisen jälkeen, sitten rupesi pelottamaan.

Mäkipelko oli myös Mörä-Leinolle suurin syy aloittaa hiihtokoulujen pitäminen. Häntä harmittaa se, että esimerkiksi Facebookin laturyhmissä usein kysellään vinkkejä tasaisista laduista. Näille ihmisille hänellä on lohdullista sanottavaa.

– Aikuiset voivat oppia laskemaan mäkiä.

Kun mäkipelko on selätetty, voi hiihtää esimerkiksi metsäladuilla, jolloin kokemus ympäröivästä luonnosta voi olla vahvempi kuin vaikkapa järven jäällä hiihtäessä.

Anneli Mörä-Leino rohkaisee hiihtokoulussa aikuisia suksille ja hiihtämään vaihtelevissakin maastoissa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Mäkipelko hellittää taitojen kehittyessä

Moni hiihdosta innostunut palaa ladulle pitkän tauon jälkeen, mutta ei tiedä, miten mäkiä pitäisi laskea.

– Lapsena kaaduttiin ja noustiin ylös. Kaatuminen ei haitannut, eikä sitä mietitty sen enempää, Mörä-Leino pohtii.

Aikuisen pelko mäkiä kohtaan on ymmärrettävää myös siinä mielessä, että iän myötä tasapaino heikkenee. Tästä syystä mäkiin tutustuminen kannattaa aloittaa rauhassa.

Hiihtokoulussa harjoitellaan laskemaan mäkiä ja jarruttamaan vauhtia.

Aluksi on totuteltava siihen, että mäessä vauhti vähän kiihtyy, ja että sitä voi jarruttaa auraamalla.

– Auratessa suksia puristetaan isoilla varpailla lunta vasten ja pikkuvarpaat on ilmassa. Osa ihmisistä auraa tasapohjaisesti, ja sehän ei tietenkään jarruta niin paljon, Mörä-Leino kertoo.

Mäen alla odottava mutka on monelle kauhistus. Siitä selviää siirtämällä painon sisäkurvin puolelle.

– Jos mutka kääntyy oikealle, paino pidetään oikealla jalalla eikä sillä tehdä mitään. Vasemmalla jalalla aurataan ja näin sukset kääntyvät.

Taitojen edelleen karttuessa hiihtokoulussa harjoitellaan ohjaamaan suksia laduttomassa alamäessä.

– Teemme siinä tarkoituksellisesti mutkia, jotta opitaan siirtämään painoa ja hoksaamaan, miten ne sukset kääntyvät.

Kolmen tunnin mittaisen hiihtokoulun jälkeen osallistujat voivat turvallisin mielin hiihtää esimerkiksi Jyväskylässä Ladun majan vaihtelevilla laduilla, Mörä-Leino lupaa.

Moni nauttii metsässä hiihtämisestä, mutta maasto on usein haastavampaa kuin esimerkiksi peltoladuilla. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Hiihtäminen on turvallista kuntoilua

Moni aloitteleva hiihtäjä pelkää lajia ja mäkiä loukkaantumisen pelossa.

Pelko on osin aiheellinen, sillä pahimmillaan esimerkiksi häntäluun iskeytyminen jäiseen latuun saattaa aiheuttaa kivuliaan vamman.

Yleisesti ottaen etenkin perinteinen hiihtotyyli on turvallinen, kunhan varusteet ovat kunnossa eikä alussa ahnehdi liikaa. Ylirasitusta voi tulla, mikäli alussa innostuu hiihtämään liian paljon tai liian lujaa. Sen sijaan hiihtolenkin jälkeen ilmaantuva vähäinen lihasarkuus on tavallista

– Yksilötasolla voi sanoa, että mitä parempi voima on keskivartalossa, pakaroissa ja niska-hartiaseudulla, sitä pienempi riski on hiihtoperäisille rasitusvaivoille, sanoo fysioterapeutti Kari Miettunen.

Oikea tekniikka ja hyvät varusteet varmistavat, että rasitusvammat eivät kiusaa hiihtäjää. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Monojen istuvuus ja sopivuus ovat tärkeitä asioita nilkan ja jalkaterän vaivojen ennaltaehkäisyn kannalta. Sauvojen pituus pitää olla kunnossa, jotta ranteet, kyynärpäät ja olkapäät eivät rasitu.

– Lisäksi perinteisessä hiihdossa suksien jäykkyyden pitää olla kunnossa. Jos suksi koko ajan lipsuu, alaselkävaivojen riski lisääntyy, Miettunen sanoo.

Hiihtokoulut ovat Miettusen mukaan hyvä tapa aloittaa hiihtoharrastus tai pitkän tauon jälkeen muistuttaa keholle, että miten hiihdetään.

Nykyaikaiset sukset ovat aloittelijallekin helppokäyttöisiä

Suomalaisten kasvanutta hiihtointoa seurataan kiinnostuneena Suomen Ladussa.

Ulkoilujärjestön viime talvena teettämässä tutkimuksessa ilmeni, että runsas kolmannes suomalaisista oli hiihtänyt kaudella 2020–2021. Luvussa oli selvää kasvua edellisvuoteen verrattuna.

Suomessa eletään nyt eräänlaista hiihtobuumia, sillä harrastajamäärät ovat selvässä kasvussa. Kuvassa hiihtäjiä lähdössä lenkille Jyväskylässä Ladun Majalla. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Aikuisliikunnan suunnittelija Jenni Humalajoki Suomen Ladusta arvioi, että tämänhetkisen innostuksen taustalla on monia selittäviä tekijöitä. Välineet ovat kehittyneet, lumiolosuhteet kohdillaan ja hiihto näkyy mediassa.

Myös eri puolella maata ajetut jääladut ovat houkutelleet kokemattomiakin hiihtäjiä lajin pariin. Helsingissä on tehty hiihtolatu helmikuun ajaksi Olympiastadionille.

Monet nykysukset ovat helppokäyttöisiä, eikä käyttäjän tarvitse osata esimerkiksi pitovoitelua. Perinteisen suksista löytyy nanopinnoitteisia pitopohjasuksia ja pitokarvasuksia eli ”skinejä”.

– Usein ymmärretään väärin, että ne ovat täysin hoitovapaita, mutta niitäkin pitää vähän huoltaa. Humalajoki sanoo.

Pitopohjasuksen huoltotoimenpiteeksi riittää, että puhdistaa sukset säännöllisesti voiteenpoistoaineella. Pitokarvasuksien kohdalla luistoalueelle täytyy lisätä luistoa ja pitokarvoja tulee huoltaa sekä vaihtaa kuluneet uusiin.

Jyväskylän Ladun hiihtoreiteissä löytyy valinnanvaraa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Hiihtokoululaiset ovat pääosin naisia

Jyväskylässä Anneli Mörä-Leinon ohjaamiin hiihtokouluihin on viime ja tänä talvena osallistunut kaikkiaan 60 henkilöä. Yhtä lukuunottamatta kaikki osallistujat ovat olleet naisia.

Yksi kurssilaisista on Mirja Peltola, joka eläkkeelle jäätyään innostui lajista uudelleen.

– Jyväskylässä kaikki ladut on tosi mäkisiä. Tuli sellainen olo jossain vaiheessa, että tämä hiihtokoulu nappasi ihan kunnolla, Peltola kertoo.

Heini Rytkösen hiihtoinnostuksen taustalla on luminen talvi ja kunnon välineet.

– Hiihtokoulu tuntuu hyvältä, kun opettajana on tällainen kokenut ja turvallinen opettaja, Rytkönen sanoo.

Mörä-Leino kertoo hiihtävänsä tarvittaessa vaikka oppilaan rinnalla siihen saakka, että tämä löytää rentouden ja rohkeuden erilaisiin mäkiin ja mutkiin. Paras palaute on se, kun hiihtäjää ei enää pelota.

– Sain juuri viestin viime vuoden kurssilaiselta Ylläkseltä. Siellä on laskettu mäkiä ja muistettu, miten mutkissa mennään.

Oletko sinä aloittanut hiihtämisen tauon jälkeen? Kerro omat vinkkisi mäkipelon selättämiseen 14.2. klo 23.00 mennessä.

Lue myös:

Source Link yle.fi