Suomalaiset tieteentekijät menestyvät hyvin eurooppalaisessa rahoituskilpailussa: Suomea paremmin pärjää vain viisi Euroopan maata
European Research Council eli Euroopan tutkimusneuvosto ERC rahoittaa eurooppalaista tieteellistä perustutkimusta. Se myöntää apurahoja avoimen kilpailun kautta ja valinnan ainoa kriteeri on tieteellinen huippuosaaminen.
ERC on rahoittanut vuodesta 2007 merkittäviä tieteentekijöitä. ERC-apurahan saajat ovat myös voittaneet merkittäviä palkintoja, kuten yhdeksän Nobel-palkintoa ja neljä matematiikan arvostetuinta Fieldsin mitalia.
ERC:n pääjohtaja, professori Maria Leptin kertoi Suomen vierailullaan suomalaisten menestyvän erinomaisesti rahoituskilpailussa.
Perustutkimuksen ei odoteta tuovan pikavoittoja, uusia innovaatioita tai maailmaa mullistavia keksintöjä.
– Osa siitä tutkimuksesta voi olla hyödyllistä heti, osa kymmenen vuoden kuluttua, sanoo professori ja Euroopan tutkimusneuvoston pääjohtaja Maria Leptin.
Tutkimuksen hyödyllisyyttä ei arvioida valintatilanteessa. Leptinin mukaan sillä ei ole väliäkään. Hänen mukaansa monet tutkimussaavutukset ovat kuitenkin merkittäviä ja kiinnostavia. Tällaiseksi tieteelliseksi saavutukseksi Leptin mainitsee muun muassa mustan aukon näkemisen.
– Se on uskomattoman jännittävää, mutta ei hyödyllistä.
- Lue enemmän: Kotigalaksimme Linnunradan keskustan mustasta aukosta saatiin kauan kaivattu ensimmäinen kuva
ERC-rahoitetulla tutkimuksellakin on saatu aikaan konkreettista hyötyä. Esimerkiksi uusi RNA-koronarokote kehitettiin aiemman perustutkimuksessa saadun tiedon pohjalta.
Pfizerin markkinoille tuoma biotekninen rokote perustuu jo aiemmin tehtyyn tutkimukseen, joka ei ehkä tuolloin tuntunut hyödylliseltä, Maria Leptin sanoo.
Suomalaiset tieteentekijät pärjäävät
Suomi on yksi niistä maista, joka menestyy hyvin ERC-rahoituskilpailussa. Kun apurahojen määrä suhteutetaan miljoonaa asukasta kohden, pärjää Euroopan maista Suomea paremmin vain viisi maata: Sveitsi, Alankomaat, Tanska, Itävalta ja Ruotsi.
Suomalaiset ovat menestyneet parhaiten ERC:n Advanced Grant rahoitushaussa. Se on tarkoitettu jo urassaan vakiintuneille tutkijoille. Tähän mennessä suomalaiset ovat saaneet yhteensä 374 miljoonaa euroa ERC-rahoitusta.
Suomalaisista yliopistoista eniten ERC-apurahoja on kahminut Helsingin yliopisto, lähes puolet kaikista Suomeen myönnetyistä rahoituksista. Syy on selvä: Helsingin yliopisto on maamme suurin.
Esimerkiksi Otso Ovaskaisen ERC-rahoitettu projekti kartoittaa maailman luonnon monimuotoisuutta uusimpien tieteellisten työkalujen avulla vuosina 2020–2025.
Täältä voit lukea, ketkä kaikki Helsingin yliopiston tutkijat tai mitkä projektit ovat saaneet ERC-rahoituksen.
Myös pienemmät suomalaiset yliopistot menestyvät kilpailussa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto tiedotti alkuvuodesta kahden miljoonan euron arvoisesta mittavasta rahoituksesta nanomateriaalien tutkimiseen.
Tuottaako ERC-rahoitus innovaatioita?
ERC seuraa Euroopan innovaationeuvoston EIC:n (European Innovation Council) myöntämien rahoitusten taustalla olevia tutkimuksia.
Maria Leptin sanoo, että esimerkiksi tänä keväänä EIC:n myöntämistä 43 apurahasta jopa 25 perustuu ERC:n aiemmin rahoittamaan perustutkimukseen.
– Innovaatioon johtava tutkimus on perustutkimusta. Sen rahoitus on myönnetty alun perin perustavanlaatuisista uteliaisuudesta ja sitten tutkimus on onnistuneesti toteutettu. Meillä on siis todisteet, että se toimii, Leptin toteaa.
Kilpailu on kovaa
Suomessa lähes puolet ERC-rahoituksen saajista työstentelee fysiikan ja tekniikan aloilla. Maria Leptinin mukaan tiettyjen alojen menestys heijastelee usein sitä, mikä ala menestyy itsessään kyseisessä maassa.
– ERC ei tee esivalintaa, vaan se on tutkijoiden itsensä tekemää, Leptin sanoo.
Usein ERC-rahoituksen taustalla on tutkimuslaitoksen tuki ja koulutus. Rahoituksen saajat ovat hyvin valmistautuneita ja monen seulan läpi käyneitä.
– Kilpailua on paljon. Mitä voi tehdä onnistumisen takaamiseksi on valmistautua, valmistautua, valmistautua, Leptin toteaa.
Suomalaistutkijoista ERC-rahoitusta sai vuonna 2020 ERC:n tilastojen mukaan 6,5 prosenttia hakijoista. Silti Leptinin mukaan suomalaishakijat pärjäävät kilpailussa hyvin, kun verrataan rahoituksen määriä miljoonaa asukasta kohden.
Lue lisää:
Huippututkijat: Nuorten tutkijoiden asema huononee, kun akatemiarahoitus muuttuu