Banner Before Header

Suomalaisille on salakavalasti ujuttautunut uusi kansantauti – joka neljännellä aikuisella

Rasvamaksasta on viime vuosina kehittynyt yhä kasvavassa määrin suomalaisten kansantauti.

Rasvamaksan merkittävämmät aiheuttajat ovat ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus sekä yleinen liikkumattomuus.

Madonluvuista kertoo karua kieltään se, että rasvamaksaan sairastuneista 70 prosenttia on ylipainoisia, yli 75 prosentilla on tyypin 2 diabetes ja 20–80 prosentilla kohonneet veren rasva-arvot.

Munuais- ja maksaliitto kertoo tiedotteessaan, että rasvamaksan taustalla voi olla myös geneettinen alttius.

Liikaa höttöhiilareita

Liiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett kertoo Ilta-Sanomille, että käytännössä rasvamaksalla tarkoitetaan sitä, että maksasoluihin kertyy rasvaa, niin että se alkaa pikku hiljaa haittaamaan maksan omaa toimintaa.

– Käytännössä siis kolesterolin ja sokerin aineenvaihdunta alkaa häiriintyä, toteaa Teitto-Tuckett.

Syömme liikaa ”höttöhiilareita”.

– Syömme liikaa ”höttöhiilareita”, hän lataa ja tarkentaa tarkoittavansa hiilihydraatteja, joissa ei ole juuri kuituja eikä ravintoaineita.

Esimerkkinä ”höttöhiilareista” hän mainitsee vaalean leivän.

– Ylimääräinen sokeri on myös ongelma ja samoin myös hedelmäsokeri eli fruktoosi.

Teitto-Tuckett toteaa riskitekijöinä olevan niin elämäntavat kuin myös geenit.

– Syömme liian epäterveellisesti, liian paljon ja liikumme aivan liian vähän.

Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija vannoo terveiden elämäntapojen nimeen.

”Salakavala tautihan tämä on”

Maksa-asiantuntija kannustaakin ihmisiä tarkkailemaan sitä, kuinka paljon syö siihen nähden, miten energiaa kuluttaa.

Jos ja kun ihmisellä rasvamaksa on, voi siitä päästä eroon perinteisin keinoin.

– Liike on lääke tässäkin.

– Tärkeää on myös maltillinen painonpudotus. Jo viiden prosentin painonpudotus vähentää maksan rasvoittumista. Varsinaisia lääkkeitä, joilla rasvamaksan voisi parantaa, ei ole.

Annoskoko on tärkeä huomioida.

Sen sijaan mitään toimivia ”ihmedieettejä” tai vippaskonsteja ei juuri ole olemassa.

Keskiössä ovat myös yleisesti elintavat ja muun muassa ruokatottumukset.

– Salakavala tautihan tämä on, ja joka neljännellä suomalaisella aikuisella on jonkinasteinen rasvamaksa.

Vinkkinä hän mainitsee oman painon tarkkailun sekä jo alakouluista tutun lautasmallin toteuttamisen.

– Annoskoko on tärkeä huomioida ja samoin se, että lautaselta löytyy vähintään puolet kasviksia.

Asiantuntija antaa ymmärtää, että suomalaiset kyllä tietävät, kuinka kuuluu syödä – eri asia on kuitenkin se, miten tietämystä toteutetaan.

Tähtitieteellinen lasku tulossa?

Rivien välistä asiantuntija antaa ymmärtää, että suomalaiset kyllä tietävät miten toimia, mutta eivät toimi sen mukaan, mitä tulee esimerkiksi juuri lautasmalliin ja annoskokoihin.

– Kyllä tähän vaikuttaa myös yleinen kiire, että otetaan nopeasti ruokaa ja ei siinä kohtaa juuri pysähdytä tarkastelemaan ravintoarvoja tai annoskokoja.

Tarja Teitto-Tuckettilla on myös terveisiä päättäjille.

– Meidän pitäisi panostaa enemmän ennaltaehkäisevään painonhallintaan.

Jos ei nyt panosteta, niin lasku tulevaisuudessa tulee olemaan tähtitieteellinen.

Hän mainitsee, että joissain maissa, kuten esimerkiksi Britanniassa lääkäri voi määrätä rasvamaksasta kärsivälle henkilölle kuntosaliharjoittelua.

Hänen mukaansa nyt olisi heti herättävä ennaltaehkäisevään toimintaa, sillä muuten tulevaisuudessa odottaa todella iso lasku koko yhteiskunnalle sekä sosiaali- ja terveysalan kantokyvylle.

– Se maksaa, mutta jos siihen ei nyt panosteta, niin se lasku tulevaisuudessa tulee olemaan tähtitieteellinen.

Näin vältät rasvamaksan

■ Lisää arkeen liikuntaa, kestävyys- tai voimaharjoittelua.

■ Pudota painoa.

■ Vältä tyydyttyneitä rasvoja kuten voita ja kookosrasvaa.

■ Vähennä fruktoosilla makeutettujen juomien litkimistä.

■ Jätä karkit kauppaan.

■ Unohda ihmedieetit.

Lähde: Munuais- ja maksaliitto

Source Link is.fi