Banner Before Header

Suomalaisnuorten viisaudenhampaiden puhkeaminen on aikaistunut

Suomalaisnuorten viisaudenhampaiden puhkeaminen on tuoreen tutkimuksen mukaan aikaistunut noin kahdella vuodella 70 vuoden takaisesta edellisestä tutkimuksesta. Viisaudenhampaat puhkeavat useimmilla 19–21 vuoden iässä.

Tutkimuksen aineistona tarkasteltiin 700 röntgenkuvaa, jotka oli otettu 15–23-vuotiaiden helsinkiläisten nuorten hampaista.

– Tärkein tulos on se, että hampaat puhkeavat noin kaksi vuotta aikaisemmin kuin 70 vuotta sitten tehdyssä vastaavassa suomalaisessa tutkimuksessa, sanoo suu- ja leukakirurgian dosentti Irja Ventä Helsingin yliopistosta.

Puhkeamisella tarkoitetaan sitä, että ensimmäinen viisaudenhampaan nystermä tulee esiin suussa. Tämä voi tapahtua jo 15-vuotiaana, Ventä täsmentää.

Ventän mukaan viisaudenhampaiden puhkeamisikä vaihtelee eri maissa.

– Muutamia samalla menetelmällä tehtyjä tutkimuksia löytyy ja niiden perusteella voidaan sanoa, että esimerkiksi Saksassa viisaudenhampaat puhkeavat aavistuksen verran myöhemmin kuin meillä. Portugalilaisilla ja turkkilaisilla viisaudenhampaat puhkeavat aavistuksen aikaisemmin kuin meillä.

Hampaiden puhkeamisiän aikaistumiseen Suomessa vaikuttavat tutkijan mukaan useat tekijät. Näitä ovat esimerkiksi perinnöllisyys, sukupuoli, pituus, paino, ravitsemus ja hormonaaliset tekijät.

– Viisaudenhampaan puhkeamisesta on tehty tosi vähän tutkimusta. Sieltä ei löydy muuta kuin ylipaino ja sosioekonomiset tekijät eli paremmat elinolosuhteet, jotka molemmat vaikuttavat viisaudenhampaiden puhkeamiseen aikaistaen sitä, Ventä toteaa.

Viisaudenhampaan puhkeaminen purupintaan saakka voi olla pitkä prosessi ja hammasta ympäröivä ien on silloin hyvin altis tulehduksille. Tätä tulehdusta kutsutaan perikoroniitiksi. Perikoroniitti voi aiheuttaa eriasteisia vaikeuksia suussa.

– Ien voi turvota, punoittaa, valua mätää. Turvotus voi näkyä myös ulkoiholla, se voi levitä kaulaan ja tukkia hengitysteitä. Voi tulla myös kuumetta ja kipua. Lievemmissä tapauksissa selviää kotihoidolla ja harjaamisen tehostamisella. Tavallista on, että henkilö joutuu käymään hammaslääkärillä ja saa antibioottikuurin. Joskus viisaudenhampaat vaativat sairaalahoitoa hammastulehduksen takia, toteaa Ventä.

Puhkeamisen aikaistumisesta ei ole varsinaista haittaa tai etua, mutta Ventä kallistuu hyödyn kannalle.

– Se on oikeastaan hyvä asia, että puhkeaminen aikaistuu, jos katson suukirurgin näkökulmasta. Näin ilmaantuminen hajaantuu pidemmälle aikavälille. Kun viisaudenhampaiden puhkeaminen alkaa aikaisemmin, silloin terveydenhuollon resurssit riittävät paremmin ongelmien hoitamiseen.

Myös muiden maito- ja pysyvien hampaiden puhkeamisesta on tehty tutkimuksia, mutta niiden tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Esimerkiksi Japanissa ja Ranskassa on vertailtu tutkimustuloksia 1950-luvulta 2000-luvun alun tilanteeseen ja todettu aikaisempaa puhkeamista.

Maitohampaiden osalta suomalaisillakin lapsilla on tehty tutkimusta, jossa on havaittu ensimmäisessä vaihduntavaiheessa aikaisempaa puhkeamista. Mielenkiintoista on, että kahdessa tuoreimmassa tutkimuksessa tilanne on päinvastoin. Britanniassa ja Ugandassa on todettu, että 2000-luvulla pysyvät hampaat puhkeavatkin myöhemmin.

Käypä hoito suositus muutti hoidon suuntaa

Vielä 1980-luvulla maailmalla ja Suomessa puhkeamattomia viisaudenhampaita pidettiin sairaina.

– Niitä poistettiin pilvin pimein, muistelee Ventä.

Käytäntö muuttui, kun viisaudenhampaan hoitoon annettiin Suomessa ensimmäinen Käypä hoito -suositus vuonna 2008. Suositusta on päivitetty pariin otteeseen. Nykyisin käytäntönä on, että ennakoivaa hampaanpoistoa suositellaan tietynlaisille alaviisaudenhampaille ennen 25 ikävuotta. (siirryt toiseen palveluun) Oireilevat hampaat poistetaan edelleen iästä huolimatta.

Edelleenkin viisaudenhampaista useimmat eivät mahdu kantajansa suuhun ja ne joudutaan ennemmin tai myöhemmin useimmiten poistamaan. Suomessa ainakin yhden viisaudenhampaan poistoa tarvitsee lähes 70 prosenttia 20-vuotiaista.

– Prosenttiluvut on aika hirmuisia eli 90 prosentilla 20-vuotiaista on osittain puhjenneita tai puhkeamattomia viisaudenhampaita. Hoidon tarve on valtava.

Suomalaisen Terveys 2000 -väestötutkimuksen mukaan yli 70-vuotiaista 80 prosentilla ei ole enää yhtään viisaudenhammasta suussaan.

Miksi viisaudenhammas sitten on hammasrivistössä, jos se ei mahdu kunnolla sinne?

Jäljet ulottuvat ihmisen esihistoriaan. Tuon ajan olosuhteissa aikuisuuden kynnyksellä oli hyvä asia, että takaa vielä puhkesi yksi kokonainen hammas, joka auttoi purentatoiminnassa.

– Se on jonkinlainen jäänne esihistorialliselta ajalta, kun ihminen eli vielä savannilla ja söi karkeaa ruokaa, juuria ja pähkinöitä. Silloin hampaat kuluivat karkean ravinnon seurauksena. Kun hammas kuluu purupinnalta, se madaltuu ja kun hammas on kapeampi alaosasta, niin hampaiden kuluessa hammasriviin mahtuu enemmän hampaita, Ventä selittää.

Lue myös:

Source Link yle.fi