Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti maanantaina teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n vuotuisesta vertailusta, jonka erityisteemana oli korkea-asteen koulutus jäsenmaissa.
Tulokset osoittavat Suomen nuoremman väestön kehityksen erottuvan OECD-alueen valtavirrasta. 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nousi koko OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin.
Suomessa osuus on sitä vastoin liikahtanut vaatimattomasti 39 prosentista 40 prosenttiin.
”Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tasolla, vuonna 2021 selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla”, OMK:n tiedotteessa havainnoidaan.
Vielä vuonna 2011 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus työikäisistä oli Suomessa 7,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD maissa keskimäärin. Vuonna 2021 yhteensä 41,1 prosenttia OECD-maiden 25-64-vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun Suomessa osuus oli 42,3 prosenttia.
Näin ollen Suomi on siirtynyt ylimmästä neljänneksestä OECD-maiden keskiryhmään.
Suomen taannoin legendaarisen koulujärjestelmän alamäestä ovat jo pidemmän aikaa viestineet vuosi vuodelta heikkenevät tulokset Pisa-tutkimuksissa. Vuonna 2003 Suomi piti ykköspaikkaa lukemisessa ja luonnontieteissä, kun taas vuonna 2018 vastaavat sijoitukset olivat 7. ja 6. Matematiikassa Suomi oli toisena vuonna 2003 ja 16. vuonna 2018.