Banner Before Header

Suomalaisten nuorten koulutus­taso putosi alle OECD:n keski­tason

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti maanantaina teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n vuotuisesta vertailusta, jonka erityisteemana oli korkea-asteen koulutus jäsenmaissa.

Tulokset osoittavat Suomen nuoremman väestön kehityksen erottuvan OECD-alueen valtavirrasta. 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nousi koko OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin.

Suomessa osuus on sitä vastoin liikahtanut vaatimattomasti 39 prosentista 40 prosenttiin.

”Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tasolla, vuonna 2021 selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla”, OMK:n tiedotteessa havainnoidaan.

Vielä vuonna 2011 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus työikäisistä oli Suomessa 7,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD maissa keskimäärin. Vuonna 2021 yhteensä 41,1 prosenttia OECD-maiden 25-64-vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun Suomessa osuus oli 42,3 prosenttia.

Näin ollen Suomi on siirtynyt ylimmästä neljänneksestä OECD-maiden keskiryhmään.

Suomen taannoin legendaarisen koulujärjestelmän alamäestä ovat jo pidemmän aikaa viestineet vuosi vuodelta heikkenevät tulokset Pisa-tutkimuksissa. Vuonna 2003 Suomi piti ykköspaikkaa lukemisessa ja luonnontieteissä, kun taas vuonna 2018 vastaavat sijoitukset olivat 7. ja 6. Matematiikassa Suomi oli toisena vuonna 2003 ja 16. vuonna 2018.

Source Link is.fi