Banner Before Header

Suomalaistutkijat alkavat etsiä kiivaasti long covidin alatyyppejä – diagnoosien määrä on jopa nelinkertaistunut lyhyessä ajassa

Koronavirusinfektion jälkeisistä pitkäaikaisoireista kärsivien potilaiden määrä näyttää kasvavan pandemian jatkuessa. Oireiden taustalla olevia mekanismeja ei edelleenkään tunneta. Niiden selvittäminen on tärkeää, jotta potilaat voisivat saada erilaisiin oireisiinsa hoitoa. HUSin vetämässä tutkimushankkeessa pyritään ymmärtämään näiden oireiden mekanismeja.

EU on myöntänyt HUSissa kesäkuussa käynnistyvälle nelivuotiselle tutkimushankkeelle yli 6,5 miljoonan euron Horizon Europe -rahoituksen. Lisäksi tutkimus saa rahoitusta Sveitsin valtiolta 1,66 miljoonaa euroa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Long COVID -tutkimuskonsortiossa on yhteistyökumppaneina Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM sekä tutkimusryhmiä Sveitsistä, Hollannista, Saksasta, Virosta ja Italiasta.

– Toivomme, että tutkimuksen avulla saamme käsityksen siitä, mikä long covid on tautina, mikä sen yleisyys on ja mitkä hoitomenetelmät voisivat auttaa, sanoo HUSin osastonylilääkäri Mari Kanerva.

Potilasnäytteet Suomesta ja Sveitsistä

Pitkäaikaisoireiden mekanismia selvitetään HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla. Aineistona tutkimuksessa käytetään muun muassa potilasnäytteitä ja terveysrekisteritietoja sekä long covid -potilaiden kuntoutusmenetelmien hyötyjä ja vaikuttavuutta arvioivia interventio- ja seurantatutkimuksia. Tutkimuksessa ei ole mukana lääkehoitoja.

HUSin alueelta näytteitä kerätään poliklinikan potilailta. Tähän mennessä potilailta klinikalla on ollut 300. Tutkimukseen on tavoitteena saada mukaan 500 potilaasta.

Potilasnäytteitä ja tuloksia kerätään myös Sveitsin potilaskohorttitutkimuksella, jossa toteutetaan samankaltainen kuntoutusinterventio ja otetaan samat näytteet potilaista kuin Suomessakin.

Tutkimuksessa on mukana myös näytteitä Hollannista vapaaehtoisilta long covidin sairastaneilta henkilöiltä. Lisäksi tutkimukseen kerätään näytteitä koronan sairastaneilta, mutta ei pitkäaikaisoireilevilta sekä täysin terveiltä verrokkiryhmiltä.

– Uutta tutkimuksessa on taudin biomarkkereiden hakeminen. Etsitään ennustemerkkejä ja myös häiriötekijöitä, eli taudin syntymekanismia, sanoo Kanerva.

Biomarkkeri voi olla esimerkiksi ihmiskehon entsyymi, geenin tuote, solu, hormoni tai muu molekyyli, jossa viruksen aiheuttama muutos näkyy.

Suomesta näytteiden analysointiin osallistuu joukko biolääketieteen tutkijoita. Potilailta otetaan muun muassa veri ja ulostenäytteet, osalta potilaista myös likvori eli selkäydinnestenäyte.

Tutkijat etsivät pitkäaikaisoireiden alatyyppejä

Virus voi aiheuttaa oireita missä tahansa ihmiskehon elimessä. Myös pitkittyneet oireet voivat ilmaantua eri tavoin.

Kliinisten havaintojen perusteella suomalaisesta kohortista on alustavasti pystytty erottamaan tähän mennessä potilaiden oireiden perusteella karkeasti ainakin kolmea erilaista long covid -fenotyyppiä eli alaryhmää.

Potilaiden oireita voidaan jaotella esimerkiksi neurologisiin oireisiin, vatsaoireisiin ja dysautonomisiin oireisiin eli sympaattisen ja parasympaattisen hermoston säätelyhäiriön aiheuttamiin oireisiin.

Esimerkiksi uupumus, kognitiiviset vaikeudet, neurologiset oireet, erilaiset kivut, hermostollisen säätelyn häiriöt, vatsaoireet ja monet erilaiset oireet voivat esiintyä yksittäisellä potilailla yhdessä tai erikseen.

Nyt käynnistyneen tutkimuksen avulla pyritään löytämään vastaus kysymykseen: eroavatko vaikutusmekanismit erityyppisten oireiden taustalla ja miten ne eroavat.

– Tutkimuksen vahvuus on sen laajuus ja systemaattisuus. Ja sekin on löydös, jos taustalla ei ole mitään fysiologisesti mitattavia muutoksia. Ovat tulokset mitä tahansa, sillä on merkitystä, sanoo Kanerva.

Hoitolinjoja toistaiseksi vain vähän

Suomessa on toistaiseksi hoitolinjoja ainoastaan dysautonomisen hermoston oireista kärsivien potilaiden hoitoon. Long covidissa yksi potilailla esiintynyt yleinen oirekuva on ollut dysautonomia eli autonomisen hermoston häiriintyminen. Yksi säätelyhäiriön oireita on esimerkiksi selittämättömän korkea syke pienen rasituksen jälkeen.

Osana tutkimusta HUS toteuttaa käytössä olevien kuntoutusmenetelmien vertailututkimuksen. Tutkijoiden tavoitteena on selvittää, miten dysautonomisten oireiden helpottamiseksi tarkoitetut omahoito-ohjelmat vaikuttavat potilaiden oireisiin.

Vertailussa on kaksi vuotta käytössä ollut HUSissa kehitetty pitkittyneiden kehollisten oireiden kuntoutusohjelma ja Britanniassa kehitetty vastaavan kaltainen kuntoutusohjelma.

Tutkimuksessa verrataan keskenään kahta erilaista mindfullness- eli tietoisuusharjoitteita ja hengitysharjoitteita sisältävää kuntoutusohjelmaa, ja niiden vaikutusta potilaiden oireisiin.

Tuloksia tähän tutkimukseen liittyen on tiedossa aikaisintaan parin vuoden kuluttua.

– Omahoito-ohjelmilla yritetään auttaa hermostoa toimimaan normaalisti, vaikka virus on sitä häirinnyt. Tähän liittyy varmasti muitakin mekanismeja, mutta niihin meillä ei ole vielä täsmähoitoja, sanoo HUSin Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan ylilääkäri Helena Liira.

Kaikkiin oireisiin omahoito-ohjelmista ei ole apua.

– Kuntoutus on nimenomaan potilaille, joilla on tätä dysautonomiaa. Potilaille, joilla on selviä neurocovid oireita, emme tarjoa tätä ohjelmaa, sanoo Liira.

Diagnoosin saaneiden määrä nelinkertaistui tänä vuonna

Suomessa toimii tällä hetkellä ainoastaan yksi poliklinikka, joka hoitaa pitkäaikaisista koronaoireista kärsiviä potilaita. HUSissa potilaaksi ovat päässeet vaikeimmin sairastuneet ja vain HUS-alueelta. Muualla Suomessa hoitoa ja sairastuneiden hoitopolkuja on järjestetty vaihtelevasti.

Toistaiseksi Suomessa ei ole tietoa siitä, kuinka moni suomalainen on sairastunut pitkittyneisiin oireisiin. Long covid -asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajan ja neurologian professorin Risto O. Roineen mukaan Suomessa olisi tarvetta useammille pitkittyneistä oireista kärsivien potilaiden hoitoon keskittyneille klinikoille tai järjestelmällisemmille hoitopoluille.

– Sairaanhoitopiirien innostus hoitoketjujen rakentamiseen on ollut vaihtelevaa. Tarvittaisiin kansallinen ohjeistus siitä, miten edetään. Mielestäni julkisella sektorilla eli sairaanhoitopiireillä ja hyvinvointialueilla pitää olla päävastuu.

Toisaalta kun julkisen sektorin puolella on puutetta palveluista, asiaan on panostettu työterveyshuollossa ja yksityissektorilla enemmän, arvioi Roine.

Long covid -diagnooseja on tähän mennessä tehty THL:n rekisteritietojen mukaan yli 11 000. Tänä vuonna diagnooseja on tehty neljä kertaa enemmän kuin viime vuonna.

– Tämä ei johdu potilaiden määrän nelinkertaistumisesta, vaan siitä, että diagnoosia on käytetty tänä vuonna aktiivisemmin. Työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa sairaus tunnistetaan huomattavasti aikaisempaa tehokkaammin, sanoo Roine.

Roineen mukaan esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että potilaita olisi noin yksi prosentti väestöstä, mikä Suomessa tarkoittaisi 50 000 potilasta. Britanniassa sairastuneita on lähes kolme prosenttia väestöstä eli noin 1,6 miljoonaa.

Asiantuntijaryhmä on aiemmin arvioinut, että Suomessa on muutamia kymmeniä tuhansia pitkittyneistä oireista kärsiviä. Tiedot tulevat tarkentumaan, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus aiheesta valmistuu syksyllä.

– Diagnosoidut potilaat edustanevat vaikeimmin oireilevia ja pitkään sairastaneita. Todellinen potilaiden määrä on tietysti moninkertainen, koska diagnoosi on alikäytössä, sanoo Roine.

Lue myös:

Omikronin syntysijoilla yltyvät uudet alavariantit tekevät koronaviruksesta entistäkin tarttuvamman – SARS-CoV-2 tavoittelee jo tuhkarokkoviruksen ykkösasemaa

Source Link yle.fi