Suomalais­tutkimus: 11 tapaa ehkäistä dementiaa – nämä tekijät voivat vähentää riskiä 37 prosenttia

Arvostettu lääketieteen julkaisu Lancet listasi 12 dementian riskitekijää viime vuonna. Niihin vaikuttamalla voitaisiin ehkäistä tai vähintäänkin lykätä 40:tä prosenttia dementiatapauksista, Lancetin kokoama 28-henkinen asiantuntijaryhmä arvioi.

Vaikuttaa voi sekä yhteiskunnan että yksilön toimilla.

– Minusta tärkeimmät keinot ovat korkean verenpaineen ja diabeteksen ehkäisy ja hyvä hoito sekä tupakoinnin ja humalahakuisen alkoholinkäytön välttäminen, sanoo ryhmän jäsen Mika Kivimäki, joka toimii epidemiologian professorina Helsingin yliopistossa ja London University Collegessa.

Dementiaksi kutsutaan toimintakyvyn laskun oireyhtymää, joka useimmiten aiheutuu muistisairaudesta. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

Lancetin asiantuntijaryhmä listasi seuraavat riskitekijät:

• vähäinen koulutus nuorena

• huonokuuloisuus

• mahdolliset aivovammat

• korkea verenpaine

• runsas alkoholinkäyttö

• ylipaino

• tupakointi

• masennus

• eristäytyminen muista ihmisistä

• vähäinen liikunta

• diabetes

• ilmansaasteet

Lancetin ryhmä oli jo 2017 listannut yhdeksän dementian riskitekijää, mutta viime vuonna listalle lisättiin alkoholi, iskut päähän ja ilmansaasteet. Saasteet on todettu maailmanlaajuisesti yhdeksi muistisairauksien riskitekijäksi, mutta Suomessa ilma on niin puhdasta, että riskiä ei pidetä erityisen merkittävänä.

Kivimäen mukaan toimilla pystytään usein lykkäämään dementiaa vuodella tai kahdella.

Voidaanko siis puhua ehkäisemisestä vaiko vain lykkäämisestä?

– Näitä on vaikea erottaa toisistaan. Dementiaan sairastutaan yleensä vanhalla iällä. Lähellä kuolemaa parin vuoden lykkäys voikin tarkoittaa, että dementia vältetään kokonaan, Kivimäki vastaa.

Professori Mika Kivimäen johdolla tehtyä tutkimusta työn vaikutuksesta dementiaan kuvailtiin British Medical Journalin pääkirjoituksessa innovatiiviseksi. Kuva: Seppo Kärki

Nuorena hankittu hyvä koulutus on Lancetin asiantuntijaryhmän mukaan keskeinen dementiaa ehkäisevä tekijä, sillä opiskelu, aivojen käyttö, muokkaa aivoja, mutta tuore suomalaistutkimus osoittaa, että suuri merkitys on myös sillä, millaisissa tehtävissä ihminen tekee työuransa.

Professori Mika Kivimäen johtamassa tutkimuksessa tutkittiin yli sataa tuhatta ihmistä 14–30 vuoden ajan. Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa elokuussa. Helsingin Sanomat kertoi siitä aiemmin.

Korkea koulutus vähensi tutkijaryhmän mukaan dementiariskiä 34 prosenttia ja aivoja aktivoiva työ 23 prosenttia. Jos ihmisellä on sekä hyvä koulutus että aivoja aktivoiva työ, väheni dementiariski 37 prosenttia.

Kognitiivisesti stimuloiva työ vaatii monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaa ja nopeaa toimintakykyä.

Jos matalan koulutuksen saanut teki aivotyötä, laski dementiariski 20 prosenttia, mutta jos korkeasti koulutettu teki vähemmän vaativaa, kaavamaisempaa työtä, laski riski 27 prosenttia.

Aivoja stimuloivista harrastuksista on puhuttu paljon, mutta tutkimuksissa niiden merkitystä ei ole pystytty vakuuttavasti todistamaan. Kymmenien vuosien työuraan verrattuna vapaa-ajan harrastusten merkitys on suhteellisen pieni.

”Kognitiivisen stimulaation oletetaan ehkäisevän tai lykkäävän dementian puhkeamista, mutta tutkimukset, jotka perustuvat tyypillisesti suhteellisen pieniin otoskokoihin ja lyhytaikaisiin interventioihin, ovat raportoineet epäjohdonmukaisista tuloksista, ja viimeisimmät pitkäaikaiset kohorttitutkimukset ovat osoittaneet, että vapaa-ajan kognitiivinen toiminta ei vähennä dementian riskiä”, Kivimäen ryhmä kirjoittaa BMJ:ssä.

Paitsi että tutkimusryhmä vertasi työn vaativuutta ja myöhempää dementian ilmaantumista väestöaineistossa, se tutki myös veren proteiineja. Ilmeni, että aivotyötä tekevillä oli kuutta proteiinia vähemmän veressään kuin muilla. Niistä kolmella havaittiin olevan yhteys dementiaan.

Alzheimerin taudin tutkimuksessa on keskitytty lähinnä kahteen proteiiniin, tauhun ja amyloidipeptidiin, joiden pitoisuuksien tiedetään olevan aivoissa koholla potilailla. Toimivaa lääkettä Alzheimerin tautiin ei kuitenkaan niiden kahden kautta ole saatu kehitetyksi.

Myös geenit vaikuttavat Alzheimerin taudin puhkeamiseen. Noin kolmasosalla suomalaisista on geenimuoto, joka lisää tuntuvasti riskiä sairastua Alzheimeriin.

Suomalaiset tutkijat ovat myös osoittaneet, että sairaalahoitoon vienyt infektiosairaus on yhteydessä myöhempään dementiaan. Mika Kivimäki on tutkimassa sairastetun koronan vaikutusta Alzheimerin tautiin, mutta seuranta on vielä kesken, joten tuloksia ei vielä ole.

Suun tulehdustaudin parodontiitin yhteyksiä Alzheimerin tautiin on viime vuosina myös tutkittu. Yhteys on, mutta syy-seuraus-suhde on epäselvä.

Verepaineesta kannattaa huolehtia myös muistin kannalta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva