Suomeen kohdistuu nyt valtava kiinnostus, sanoo Britannian suurlähettiläs IS:lle – ”Halusitte tai ette, Suomi on nyt etulinjassa”
Britannia on valmis tarjoamaan tukeaan Suomelle tilanteessa, jossa se päättää hakea sotilasliitto Naton jäseneksi, mutta ei ole vielä Naton turvatakuiden piirissä, sanoo Britannian Suomen-suurlähettiläs Theresa Bubbear IS:n haastattelussa.
– Tuemme Suomea, mitä tahansa se päättää tehdä. Jos Suomi päättää liittyä Natoon ja syntyy tällainen huolestuttava aukko, niin varmasti yksi esiin nousevista kysymyksistä on, voimmeko auttaa.
Suurlähettiläs korostaa, ettei Britannia itse tyrkytä sotilaallista apuaan tai pyri vaikuttamaan Suomen tulevaan Nato-päätökseen. Myös mahdollisesta sotilaallisesta tuesta puhuttaessa kaiken on lähdettävä Suomesta.
– Pyynnön esittäminen on täysin Suomen päätettävissä. Mutta olen täysin varma siitä, että katsoisimme mitä voimme tehdä.
Bubbear kaataa itselleen teetä lähetystörakennuksen tyylikkäässä salissa ja nauraa näyttävänsä kuppi kädessään kliseiseltä britiltä. Huumorintajuinen lähettiläs kuitenkin vakavoituu Ukrainan tilanteesta puhuessaan.
Venäjän hyökkäys on yhtäkkiä kääntänyt maailman huomion maan toiseen, pieneen naapurimaahan, jonka turvallisuuspolitiikka on nyt nopeassa murroksessa.
– Lontoossa ollaan nyt valtavan kiinnostuneita Suomesta ja siitä, miten tässä tulee käymään. Halusitte tai ette, Suomi on nyt etulinjassa.
Ukrainan kohtalo ja Venäjän muuttuminen läntisten demokratioiden silmissä hylkiöksi on koskettanut nuorena Leningradissa opiskellutta Bubbearia myös henkilökohtaisella tasolla.
– Olen tilanteesta todella surullinen myös ihmisenä, jolla on paljon ukrainalaisia ystäviä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Britannian pääministeri Boris Johnson tapasivat Lontoossa maaliskuussa.
Bubbearin ensimmäinen asemapaikka diplomaattina oli Moskovassa. Hänen ensimmäinen työmatkansa suuntautui tuolloin vielä Neuvostoliittoon kuuluneen Ukrainan Donetskiin.
– Vierailin siellä paikallisessa hiilikaivoksessa. On sydäntä särkevää nähdä, kuinka aluetta nyt tuhotaan järjestelmällisesti.
Sodan syttyminen tarkoittaa aina diplomatian epäonnistumista. Tämä on ammatillisesti kova paikka.
– Diplomatian pitäisi estää tällaisen tilanteen syntyminen, ja nyt se ei toiminut. Ymmärrän että miksi. Joskus tulee tilanteita, joissa diplomatiaa on turha yrittää, kun joku on vain päättänyt tehdä jotakin, Bubbear sanoo viitaten presidentti Vladimir Putiniin.
Briteille Ukrainan konfliktin kärjistyminen ei tullut varsinaisena yllätyksenä.
– Näimme mitä on tapahtumassa ja yritimme selittää tätä muille. Asiat ovat tapahtuneet pitkälti niin kuin ennakoimme. Mutta ei näissä asioissa oikeassa oleminen lohduta, olisi ollut paljon parempi olla väärässä.
Helppoa ratkaisua tämänhetkiseen umpikujaan ei ole näkyvissä. Kaikki viittaa siihen, että taistelut ja siviilien kärsimykset tulevat vielä jatkumaan Ukrainassa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskusteli Britannian merijalkaväen sotilaiden kanssa Cold Response -sotaharjoituksen yhteydessä Barduforssin lentotukikohdassa Norjassa. Myös Suomi osallistui harjoitukseen.
– On selvää että Putin tarvitsee jonkinlaisen voiton. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, jossa hän lopettaisi tämän pääsemättä sanomaan voittaneensa jotakin. Meidän tehtävämme on auttaa Ukrainaa taistelemaan niin kovaa kuin mahdollista ja säilymään valtiona.
Bubbear aloitti Suomen-suurlähettiläänä elokuussa 2021. Helsinki oli jo ennestään tuttu paikka, sillä hän palveli täällä lehdistösihteerinä vuosina 1996–2000.
Ennen Helsinkiin saapumista hän toimi Britannian Viron-lähettiläänä vuodesta 2016. Vaikka Bubbear pystyy Kaivopuistossa sijaitsevasta toimistostaan lähes tulkoon näkemään entisen asemapaikkansa Suomenlahden toisella puolella, merkitsi Tallinnasta Helsinkiin siirtyminen suurta muutosta.
– En osannut ennakoida, kuinka erilaisia maat voivat olla. Olen fyysisesti niin lähellä entistä asemapaikkaani ja silti maailma näyttää täysin erilaiselta lahden tältä puolelta.
Neuvostoaikana miehitetyssä Virossa Venäjän uhkaan on aina suhtauduttu vakavasti, ja maa hakeutui Naton jäseneksi jo vuonna 2004. Sen jälkeen Viro ja muut Baltian maat käyttivät vuosikymmenen suostutellakseen Naton sijoittamaan alueelle pysyviä joukkojaan.
Bubbearin mukaan historia on näyttänyt virolaisten olleen oikeassa, vaikka tuolloin heidän pelkoihinsa ei suhtauduttu vakavasti.
– Vietin itse viisi vuotta vakuuttaakseni virolaisille että mitään ei tule tapahtumaan. Olimme väärässä. Olemme ymmärtäneet näiden pelkojen olleen todellisia. Putin on hyökännyt itsenäiseen valtioon heikoimmalla mahdollisella tekosyyllä ja maailma on seurannut kun tämä tapahtuu.
Suomen tulevaa Nato-ratkaisua Bubbear kommentoi ymmärrettävän varovaisesti.
– Minun näkemykseni asiaan on samanlainen kuin monen muunkin maan suurlähettiläällä. Me odotamme Suomen ratkaisua ja tuemme sitä riippumatta lopputuloksesta. Emme ole työntämässä, vetämässä, rohkaisemassa tai estämässä Suomea millään tavalla vaan katsomme ja odotamme päätöstä.
Tällä viikolla eduskunnassa alkanutta Nato-keskustelua hän seuraa kiinnostuneena.
– Suomi tekee tämän hyvin suomalaiseen tyyliin, hyvin perinpohjaisesti ja huolellisesti, varmistaen että jokainen näkökulma tulee tarkasteltua. Hätäisiä ratkaisuja ei tehdä. Tämä ei tule minulle yllätyksenä, olin täällä jo 1990-luvulla ja tiedän kuinka suomalaisilla on tapana hoitaa asioita.
Suomen mahdollinen Nato-hakemus on hyväksyttävä kaikkien 30 jäsenmaan parlamenteissa. Suomen valtiojohto on Venäjän hyökkäyksen jälkeen lennellyt maailmalla varmistelemassa, ettei ikäviä yllätyksiä ole luvassa.
Iso-Britannian fregatti HMS Iron Duke Naton laivasto-osaston vierailulla Helsingissä 21. toukokuuta 2016.
Maaliskuun puolivälissä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Britannian pääministeri Boris Johnson tapasivat Lontoossa JEF (Joint Expeditionary Force) -maiden kokouksen yhteydessä. Myös brittien viesti Suomelle on ollut, että Naton ovet ovat sille auki.
Bubbearin mukaan mahdollisen hakemuksen käsittely etenee brittiparlamentissa tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Suomen Nato-hakemuksen esittämisen jälkeen alkaa 21 vuorokauden ajanjakso, jonka aikana edustajilla on halutessaan mahdollisuus keskustella asiasta. Ilman suurta vastustusta jäsenyys voidaan hyväksyä tämän jälkeen.
– Jos kaikki menee sujuvasti – enkä keksi, miksi ei menisi – niin päätös voisi syntyä melko nopeasti. Mutta jokaisella maalla on tietysti oma prosessinsa.
Nato-hakemuksen jättämisen ja jäseneksi hyväksymisen väliin jäävän harmaan ajanjakson aikana Suomi ei tule olemaan vailla tukea, vaikka ei olekaan vielä 5. artiklan turvatakuiden piirissä. Britannian ja Suomen välisissä suhteissa keskeisessä osassa on JEF-yhteistyö, joka on noussut uudelle tasolle Ukrainan konfliktin myötä.
Nopean toiminnan joukkoihin kuuluvat Britannian ja Suomen lisäksi Tanska, Ruotsi, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Alankomaat. JEF-yhteistyön vahvuutena on sen joustavuus, sillä operaatioita on mahdollista tehdä myös ilman kaikkien jäsenmaiden osallistumista.
Maaliskuussa Lontooseen kokoontuivat kaikkien JEF-jäsenmaiden johtajat.
– Puoli vuotta aikaisemmin en olisi uskonut tämän olevan mahdollista. JEF oli aiemmin pitkälti pelkkää sotilaallista yhteistyötä, mutta nyt se on laajentunut poliittiselle tasolle.
Maaliskuun lopussa uutistoimisto Reuters kertoi Britannian puolustusministeri Ben Wallacen haluavan lisätä maansa sotilaallista läsnäoloa Pohjolassa. Wallace puhui suunnitelmasta lähettää alueelle kiertävä merivoimien iskuosasto.
Viime viikolla Britannian Ruotsin-lähettiläs Judith Gough taas sanoi Ruotsin SVT:n haastattelussa, että maa voisi tuoda Pohjoismaihin esimerkiksi kehittyneitä AWACS-ilmavalvontakoneita ja sukellusveneiden jäljittämiseen tarkoitettuja koneita.
Bubbear sanoo Britannian pitäneen Pohjoismaita aina strategisesti tärkeinä, ja korostaa joukkojen tuomisen perustuvan aina ennalta kerrottuihin suunnitelmiin ja sopimuksiin. Brittijoukkoja ja panssariajoneuvoja tullaan näkemään esimerkiksi toukokuussa Niinisalossa ja Säkylässä järjestettävässä maavoimien Arrow 22 -sotaharjoituksessa.
Wallacen esittelemään suunnitelmaan Bubbear ei ota tarkemmin kantaa.
– Tiedän hänen olevan tarkka siitä, että laivamme eivät vain seiso satamissa ja sotilaat kasarmeilla Britanniassa, vaan ovat jossakin hyödyksi tekemässä asioita.
Tarpeen tullen tarjottavasta avusta käydään Suomen ja Britannian välillä neuvotteluja kaiken aikaa. Bubbear huomauttaa, että Britannia mainittiin yhtenä tärkeänä kumppanina myös Suomen tällä viikolla julkaisemassa Nato-selvityksessä.
– Tapaamisia järjestetään säännöllisesti maiden edustajien välillä. Nämä eivät ole mitään salaisia keskusteluja. Suomalaisilta voi aina odottaa suoraa puhetta, ja aiomme myös vastata suoraan ja avoimesti, suurlähettiläs toteaa.
– Jos saamme pyyntöjä avustamisesta, olemme aina valmiita harkitsemaan niitä ja auttamaan. Mutta kyse ei ole siitä, että vain lahjoittaisimme tänne joukkoja ja kalustoamme.
Vaikka Britannia ei ole enää osa EU-blokkia, toimii maiden välinen yhteistyö Bubbearin mukaan saumattomasti. Yksituumaisuus on keskeinen syy sille, miksi länsimaat ovat ryhmänä niin vahvoja vastauksessaan Venäjän aggressioon.
– Jos Putin pystyisi näkemään millimetrin kokoisen raon välillämme, hyödyntäisi hän sitä hajaannuksen luomisessa.