Suomeen on tulossa koronarokotteita, joiden toivotaan kääntävän epäilijöiden päät – tämä uusista tulokkaista tiedetään
Eurooppalaisille markkinoille odotetaan pian saapuvan perinteisempiä koronarokotteita. Uusien rokotteiden valmistustavat ovat tuttuja monien muiden tautien torjuntaan käytetyistä rokotteista.
Euroopan komissio antoi 20. joulukuuta yhdysvaltalaisen Novavaxin rokotteelle myyntiluvan. Lupa myönnettiin Nuvaxovid-nimiselle valmisteelle Euroopan lääkeviraston puollon jälkeen.
EU-alueella on nyt käytössä viisi ehdollisen myyntiluvan saanutta rokotetta.
Suomi valmistautuu myös ranskalais-itävaltalaisen Valnevan rokotteen hankintaan. Euroopan unioni on solminut hankintasopimuksen ranskalaisen valmistajan kanssa 60 miljoonasta annoksesta VLA2001-rokotetta. Valmisteen hyväksyntäprosessi on kuitenkin vielä kesken.
Kysyimme asiantuntijoilta, miten tulokkaat eroavat jo markkinoilla olevista valmisteista ja mitä uusista rokotteista tiedetään nyt.
Novavaxin valmistetta on luvattu toimittaa tammi–maaliskuussa
Novavaxin rokotteen etu jo pidempään markkinoilla olleisiin mRNA-rokotteisiin verrattuna on valmisteen parempi säilyvyys (siirryt toiseen palveluun). Rokotteesta toivotaan helpotusta kehittyvien maiden tilanteeseen.
Samalla kun esimerkiksi Israelin kansalaiset saavat jo neljänsiä rokoteannoksiaan, matalan tulotason maissa vain alle kymmenen prosenttia kansalaisista (siirryt toiseen palveluun)on saanut edes ensimmäisen rokoteannoksensa. Suomessakin neljänsien annoksien tarjoaminen on aloitettu vakavasti immuunipuutteisille henkilöille.
– Säilyvyys on tärkeä näkökohta, ja pitkän aikavälin koronaviruksen hallinnan kannalta on erittäin tärkeää, että rokotevaihtoehtoja on useita sekä Euroopassa että globaalisti, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arvioi.
Pienen yhdysvaltalaisen lääkevalmistaja Novavaxin valmiste on ensimmäinen proteiinirokote, joka on saanut sekä Maailman terveysjärjestö WHO:n (siirryt toiseen palveluun)että Euroopan komission hyväksynnän.
Novavax on ilmoittanut aloittavansa rokotteiden toimitukset Euroopan unioniin (siirryt toiseen palveluun) vuoden alussa. Yritys on alustavasti luvannut toimittaa ensimmäiset 100 miljoonaa rokotetta vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. EU:n sopimus koskee yhteensä 200 miljoonaa rokoteannosta, ja sopimuksessa on sadan miljoonan lisäannoksen osto-optio (siirryt toiseen palveluun).
Suomen osuus yhteishankinnasta on laskennallisesti 1,23 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan vielä ei tiedetä, milloin Novavaxin rokotteita saadaan Suomeen.
– Tämänhetkinen tieto on, että rokotteita olisi tulossa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mutta tarkempaa aikataulua ei ole. Tarkoista määristäkään ei ole tietoa, sillä kaikki jäsenvaltiot eivät välttämättä ota kyseistä rokotetta, Kontio kertoo.
Kontio huomauttaa, että uusien rokotteiden saapuessa markkinoille niissä on usein ollut jakelu- ja valmistusongelmia.
– Jää nähtäväksi, päteekö se myös tässä tapauksessa, hän toteaa.
Kontion mukaan Suomi valmistautui alun perin ostamaan Novavaxia vain pienen määrän, mutta nyt ostomäärän nostoa harkitaan. Pieneen ostomäärään päädyttiin alun perin rokotteen saamisen aikatauluun liittyvän epävarmuuden vuoksi. Lisäksi Kontion mukaan Suomi hankkii rokotteita maltillisesti ja tarpeeseen.
– Pienen määrän hankintaan sitoutuminen mahdollistaa EU-sopimukseen kuulumisen ja lisätilausten tekemisen, jos se katsotaan järkeväksi, hän perustelee.
Rokotteissa on eroja – ja yhtäläisyyksiä
Proteiinirokotteet sisältävät virukselle ominaisen proteiinin paloja. MRNA-rokotteissa, kuten Biontech-Pfizerin rokotteessa, ja virusvektorirokotteissa, kuten Astra Zenecan rokotteessa, rokote saa ihmiskehon tuottamaan virukselle ominaista proteiinia itse.
– Sen sijaan, että piikkiproteiini tuotettaisiin ihmisen omien solujen toimesta, se on tuotettu koeputkessa tai tuotantolaitoksessa valmiiksi. Rokote sisältää tätä piikkiproteiinia tehosteaineen eli adjuvantin kanssa, rokotetutkimuskeskuksen Mika Rämet selittää Novavaxin rokotteen toimintaperiaatetta.
Sekä Novavaxin että Valnevan vielä hyväksyntää odottavan rokotteen toiminta perustuu perinteisempään rokoteteknologiaan.
Valnevan VLA2001-rokote eroaa muista EU:n markkinoilla olevista koronarokotteista siten, että pelkän viruksen piikkiproteiinin sijaan rokote altistaa ihmisen immuunijärjestelmän koko virukselle. Esimerkiksi kiinalaisten lääkeyhtiöiden koronarokotteista moni perustuu samaan toimintamekanismiin.
Rokotteen valmistuksessa on käytetty elävää virusta, joka on kemiallisesti inaktivoitu. Inaktivointi tarkoittaa vapaasti suomentaen tartunnanaiheuttajien tekemistä tehottomiksi.
Virus inaktivoidaan tuhoamalla sen perimäines. Tällöin virus muistuttaa ulkoisesti edelleen elävää eli lisääntymiskykyistä koronavirusta, mutta se ei pysty aiheuttamaan kantajalleen tautia.
Valnevan toimivuutta tehosterokotteena on epäilty. VLA2001-rokote oli brittiläisen tutkimuksen mukaan seitsemästä testatusta tehosterokotteesta ainoa, joka ei parantanut koehenkilöiden immuniteettia (siirryt toiseen palveluun). Testissä rokote annettiin henkilöille, jotka olivat aiemmin saaneet kaksi annosta joko Asta Zenecan tai Biontech-Pfizerin rokotetta.
Rokotetta valmistava yritys kritisoi tutkimusta liian lyhyestä rokotusvälistä. Valnevan mukaan inaktivoituun virukseen perustuvan rokotteen kohdalla immuniteetin muodostumiseen vaadittava aika on pidempi kuin muun tyyppisillä valmisteilla.
Kaikkien koronarokotteiden toimivuus perustuu samaan asiaan: ihmisen immuunijärjestelmä tunnistaa taudinaiheuttajan rakenteita ja valmistaa elimistön puolustussoluja reagoimaan nopeasti, jos se havaitsee samoja rakenteita myöhemmin uudestaan.
Käytännössä ihmisen puolustusjärjestelmän solut tunnistavat kyseiset proteiinit ihmiskehoon kuulumattomiksi koronaviruksen osiksi ja käynnistävät puolustautumisen virusta vastaan. Puolustautuminen tapahtuu esimerkiksi tuottamalla nopeasti vasta-aineita.
Uusi valmiste voi olla tärkeä työkalu viruksen muuntuessa
Rokotetutkimuskeskuksen Rämetin mukaan tämänhetkiset tutkimustulokset ilmaisevat uusien valmisteiden haittavaikutusten olevan hyvin samankaltaisia kuin muillakin markkinoilla olevilla koronarokotteilla.
– Tehoa ja turvallisuutta selvittäneiden tutkimuksen perusteella Novavaxin ja Valnevan rokotteet vaikuttavan olevan hyvin siedettyjä, eikä niihin ole liitetty vakavia haittavaikutuksia, Rämet summaa.
Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR arvioi tammikuussa Novavaxista tällä hetkellä saatavilla olevaa tutkimustietoa. THL:n Kontion mukaan uusien rokotteiden etujen ja haittojen arviointia hankaloittaa muun muassa se, ettei pitkäaikaisseurantaa ole saatavilla.
Vaikka uusien rokotteiden toimintamekanismi on pitkään käytetty ja toimivaksi havaittu, haitat arvioidaan aina valmistekohtaisesti.
– Todennäköisesti haittavaikutukset ovat samankaltaisia kuin nytkin käytössä olevissa rokotteissa. On tosin vaikea sanoa, onko haittavaikutuksissa eroja, sillä kyseisiä rokotteita ei ole annettu vielä yhtä suurelle määrälle ihmisiä, Kontio painottaa.
Yhteistä uusille ja jo markkinoilla oleville rokotteille on viruksen muuntumisen aiheuttama epävarmuus: Novavaxin ja Valnevan tutkimukset on tehty aikana, kun omikron ei ollut vielä valtamuunnos. Muunnoksessa on merkittävästi enemmän mutaatioita kuin sen edeltäjissä.
Tutkimuksissa esimerkiksi Novavaxin rokotteen suojatehoksi koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan arvioitiin 90 prosenttia ja vakavaa tautimuotoa vastaan 100 prosenttia, mutta tutkimukset on tehty ennen omikronia. Novavax on kertonut alustavista tutkimustuloksista (siirryt toiseen palveluun), joiden mukaan yrityksen rokote tarjoaisi suojaa myös omikron-muunnoksen aiheuttamaa tautia vastaan.
– Kysymysmerkkejä on tehon, vasteen hiipumisen vuoksi annettavien tehosteannosten sekä sen suhteen, miten teho säilyy, jos uusia variantteja tulee. Aivan kuten mRNA-rokotteita, myös näitä rokotteita voi kuitenkin päivittää vallitsevan koronavirusmuunnostilanteen mukaan, Rämet arvioi.
Myyntilupaa odottava Valnevan rokote olisi toivottu lisäys arsenaaliin
Samalla kuitenkin etenkin Valnevan rokotteesta voi olla apua uusien virusmuunnosten torjunnassa.
Rokotetutkimuskeskuksen Rämetin mukaan Novavaxin antama suoja on samankaltainen kuin markkinoilla olevilla mRNA-rokotteilla, mutta inaktivoitua virusta sisältävä Valnevan rokote toimii eri tavalla.
Kaikki muut koronarokotteet muodostavat puolustusvasteen vain viruksen piikkiproteiinia vastaan, Valnevan rokotteen muodostama vaste kohdistuu myös viruksen muihin osiin.
Viruksen muuntuessa eri tavalla toimiva rokote voi olla etu. Toive on, että rokote säilyttäisi tehonsa myös silloin, kun viruksen piikkiproteiini muuntuu ja pystyy väistämään rokotteiden avulla saatua immuniteettia.
Mutaatiot viruksen piikkiproteiinissa ovat lähtökohtaisesti aiheuttaneet tutkijoissa eniten huolta, sillä se on osa, jonka avulla virus tunkeutuu ihmissoluihin. Esimerkiksi mRNA-rokotteiden tarjoama suoja kohdistuu pelkästään tähän koronaviruksen osaan.
– On hyvä, että meillä on erityyppinen rokote olemassa sen varalle, että jos meille tulisi kokonaan uusi variantti, joka pystyisi kokonaan kiertämään piikkiproteiinia kohtaan muodostunutta vastetta. SIlloin meillä olisi käytössä rokote, joka edelleen tarjoaisi suojaa. Tämä on sen vuoksi erittäin tervetullut lisä rokotearsenaaliin, Rämet arvioi.
Perinteisempään teknologiaan nojaavien valmisteiden saapumisen markkinoille on uskottu voivan rohkaista vielä päätöstään puntaroivia rokotettavaksi (siirryt toiseen palveluun).
– Voi olla, että meillä on ihmisiä, jotka suhtautuvat, syystä tai toisesta, varauksellisesti nyt käytössä oleviin mRNA-rokotteisiin, joten ehkä sieltä löytyy apua rokotekattavuuden nostamiseen.
THL:n Mia Kontio huomauttaa, että rokotekattavuus on jo nyt korkea. Hän uskoo, että uudet valmisteet voisivat tuoda suojaa esimerkiksi henkilöille, jotka ovat herkistyneet jollekin nyt markkinoilla olevien rokotteiden ainesosalle.
Suuressa kuvassa Kontio arvioi uusien valmisteiden painoarvon suomalaisten rokottamisessa pieneksi. Vertailun vuoksi Suomeen tulee tällä hetkellä Pfizer-Biontechin Comirnaty-rokotetta noin 200 000 annosta viikottain.
– Jos ne soveltuvat joillekin paremmin ja jos ne tarjoavat joillekin ryhmille paremman suojan, se toki täytyy ottaa arvioissa huomioon.
Kontio ei usko kovin suureksi niiden suomalaisten joukkoa, jotka olisivat viivyttäneet rokotteen ottamista nyt markkinoilla oleviin valmisteisiin liittyvän epäluulon vuoksi.
– Varmasti tällaisiakin ihmisiä on, jotka eivät ole halunneet näitä rokotteita ottaa ja odottavat jonkin muunlaista rokotetta. Ei ole tietoa siitä, kuinka paljon tällaisia henkilöitä on. Varsin vähän heitä kuitenkin on, Kontio arvioi.
Valnevan rokotteen hyväksyntä ja molempien valmisteiden saaminen markkinoille vie aikaa, ja Rokotetutkimuskeskuksen Rämetin mukaan tämänhetkisessä koronatilanteessa sitä ei ole hukattavaksi.
– Sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneet, ja hyvin suuri osa väestöstä tulee lähiviikkoina altistumaan omikron-variantille. Tässä tilanteessa ei voi jäädä odottamaan uusien rokotteiden tulemista, vaan pitää hyödyntää näitä rokotteita, joita meillä on käytössä, hän painottaa.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 4.1. kello 23:een asti.
Lue lisää: