Imatra
Koronapandemia on tuhonnut jo lukemattomia urheilu-unelmia, mutta ainakin Suomessa se on myös synnyttänyt uusia positiivisia ilmiöitä – kuten ennennäkemättömän hiihtobuumin.
Ainahan hiihto on ollut Suomessa suosittua, yksi maan kansallisurheilulajeista. Silti ihan lähihistoriastakin löytyy jaksoja, jolloin hiihtokiinnostuksen on pelätty putoavan pohjamutiin. On yleisesti uskottu, ettei lajilla olisi uusien sukupolvien parissa tulevaisuutta.
– Paljon olen hiihdon ympärillä nähnyt, mutta en muista, että Suomessa olisi koskaan ollut niin älyttömän kovaa hiihtobuumia kuin tällä hetkellä, lataa IS:n hiihtoasiantuntija, takavuosien moninkertainen arvokisamitalisti Harri Kirvesniemi.
– Menipä tätä nykyä minne tahansa, ihmiset tuntuvat puhuvan keskenään alati hiihdosta – ketkä suomalaisten kansainvälisestä menestyksestä, ketkä hiihtolatujen kunnosta ja ketkä hiihtovälineistä. Muutos on ollut silminnähden havaittavissa koronavuosien aikana.
Hiihtobuumi on ollut selkeä puheenaihe myös Imatran SM-kisoissa. Paikan päältä tavoitettu Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi hykertelee tyytyväisenä.
– Hiihto on tunnetusti kaikenikäisten laji, mutta nyt aivan uusi ilmiö on, että myös nuoret naiset ovat alkaneet vihkiytyä kiihtyvällä tahdilla lajin saloihin. Se kertoo paljon, Haapasalmi sanoo.
Markku Haapasalmi iloitsee hiihtobuumista.
Pandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vuoksi erilaisen ulkoliikunnan arvostus on noussut selvästi, mikä selittää osaltaan sitä, että yksi jos toinenkin suomalainen on aloittanut hiihdon uutena kuntoilumuotonaan. Lajivaikuttajien mielestä useita muitakin syitä riittää.
– Tässä on nyt menossa toinen hyvä lumitalvi putkeen, millä on ilman muuta ollut suuri merkitys. Myös hiihtourheilun pitkät perinteet vaikuttavat, ja nyt hienoa on ollut huomata, että hiihdosta on tullut sydämen asia myös monille uuden sukupolven edustajille, Haapasalmi näkee.
– Ihmiset viihtyvät nykyään paljon luonnossa. Näin talvisin hiihdosta tulee usein luontaisesti koko perheen juttu, koska lapsethan rakastavat lunta.
Haapasalmen mukaan kenties kaikkein suurin syy harrastusbuumiin piilee kuitenkin välinekehityksessä. Hän viittaa erityisesti karvapohjasuksien esiinmarssiin.
– Kynnys lähteä ladulle on madaltunut radikaalisti ikään kuin valmiiksi voideltujen suksien myötä. Kun lisäksi on kehitetty mm. nestemäisiä luistovoiteita, niin enää ei tarvita silitysrautaa ja sikliä vaan ihmiset voivat voidella suksia myös kerrostaloasunnoissaan, hän perustelee.
Varma merkki buumista on suksikauppa. Eri välinevalmistajien mukaan se käy ennätysvilkkaana.
– Meilläkin varastot tyhjenevät sitä mukaa, kun uusia suksia saadaan valmistettua. Kaikki menee kaupaksi, ihan kaikki, Kiteen suksitehtaan johtajana työskentelevä Kirvesniemi alleviivaa.
– Suksikaupassa ihmisten kasvaneen hiihtoinnostuksen huomaa nykyään siinäkin, että heidän henkilökohtaisen palvelemisen merkitys on selvästi korostunut. Moni kuntoilija haluaa allensa vain parasta, Lahdessa hiihtolatujen varressa Custom Ski -nimistä kauppaa pyörittävä Esa Vironen puolestaan linjaa.
Hiihtobuumi on huomattu Esa Virosen yrityksessä.
Oma lukunsa ovat hiihdon tv-katsojamäärät. Aina kun hiihtokisoja näytetään vapailla kanavilla, katsojaluvut ovat huipussaan.
– Televisiosta puhuttaessa on syytä huomioida, että hiihto on myös suomalaisen identiteetin vientituote. Kun Suomessa järjestetään hiihdon maailmancup-kisoja, niillä on maailmalla hurja katsojapotentiaali, Haapasalmi sanoo.
Lahdessa helmikuun lopussa järjestettävien Salpausselän kisojen pääsihteeri Tomi-Pekka Kolu lyö tiskiin jopa uskomattomalta tuntuvia lukuja. Salppuri Oy:n teettämien selvitysten mukaan kisoilla on maailmalla potentiaalisesti peräti 120 miljoonaa tv-katsojaa.
– Joskus on kuullut puhuttavan siitä, että kannattaako Suomessa enää hiihtotapahtumiin satsata, mutta esimerkiksi erilaisten selvitysten kautta saamamme luvut ovat vastaansanomattomia. Hiihto vetää tällä hetkellä niin hyvin, että ilman muuta on järkevää satsata myös itse tapahtumien kehittämiseen, Kolu linjaa.
– Olemme panneet merkille, että uuden sukupolven urheilijat puhuttelevat somessa omaa ikäluokkansa monin tavoin ja rohkein viestein. Se on iso muutos.
Haapasalmen mukaan Hiihtoliitossa on tehty parin vuoden ajan johdonmukaisesti töitä uuden strategian eteen. Yksi olennainen osa sitä on suomalaisten liikkumattomuusongelman parantaminen hiihdon avulla. Esimerkkitapaukseksi Haapasalmi nostaa Olympiastadionilla järjestettävän Helsinki Ski Weeksin (29.1.–27.2.)
– Kun puhutaan huippuhiihdon uusista lahjakkuuksista, nyt meillä on mahdollisuus iskeä. Olen vakuuttunut, että heitä jalkautuu vaihteeksi paljon hiihdon pariin, Haapasalmi summaa.