Banner Before Header

Suomen joukkue voi poistua Pekingistä parhaalla mitalisaldolla sitten vuoden 2002 – hiihtäjien takana tulokset ovat kuitenkin täysin toisenlaiset

Yksi kulta, yksi hopea ja kaksi pronssia sekä seitsemän yksilölajien pistesijaa.

Siinä Suomen joukkueen saldo toistaiseksi Pekingin olympialaiaisista. Jäljellä on vielä viisi kisapäivää, joiden aikana suomalaisurheilijoilla on mahdollisuus kasvattaa menestyspottiaan.

Jotta joukkue pääsee edellisten olympialaisten mitalimääräänsä, se tarvitsee kaksi pronssimitalia. Yksikin kultamitali tietäisi parasta mitalitulosta sitten vuoden 2002 Salt Lake Cityn olympialaisten.

Mitalien kannalta keskiviikko on isossa roolissa: Naisleijonat pelaa pronssista Sveitsiä vastaan, minkä lisäksi vuorossa ovat miesten ja naisten parisprintit.

Vaikka mitaleja tulisi jokaisesta edellä mainitusta kilpailumuodosta ja mitalisaldo kohoaisi paremmaksi kuin Pyeongchangissa, suomalaistulokset mitalien takana kertovat paljon: vallalla on ollut jo pitkään heikko kehitys verrattuna 2000-luvun alun talviolympialaisiin.

Kerttu Niskanen (vas.) ja Krista Pärmäkoski (oik.) ylsivät olympiamitalille 10 kilometrin väliaikalähdössä. Keskiviikkona he tavoittelevat mitalia parisprintissä. Kuva: Cameron Spencer/Getty Images

Maastohiihdon ylivaltaa

2000-luvulla on järjestetty kuudet talvikisat, jotka voi suomalaisten tulosten perusteella jakaa kahteen leiriin: vuosien 2002–2010 kisoihin ja vuoden 2014 kisoista käynnissä oleviin Pekingin karkeloihin.

Ajanjaksoja ei niinkään erota mitalimäärä. Vuosina 2002–2010 talviolympiamitaleja kertyi 21 kappaletta, toistaiseksi vuodesta 2014 niitä on tullut 15.

Merkittävä ero löytyy mitali- ja pistesijalajien määrässä. Vuosituhannen alussa mitaleja kertyi kahdeksasta lajista, mutta vuodesta 2010 kaikki mitalit ovat tulleet joko maastohiihdosta, lumilautailusta tai jääkiekosta.

Tanja Poutiainen laski suurpujottelun olympiahopeaa Torinossa 2006. Näissä kisoissa alppihiihto oli yksi kahdeksasta lajista, joista Suomi sai mitalin. Kuva: Shaun Botterill/Getty Images

Vuoden 2010 Vancouverin kisat noudattivat kuitenkin edellä järjestettyjen Salt Lake Cityn ja Torinon kisojen kaavaa, mikäli tarkastelua laajennetaan pistesijoihin.

Näistä vuosien 2002–2010 kisoista mitalien lisäksi yksilölajien pistesijoja eli sijoituksia kahdeksan parhaan joukkoon kertyi 33 kappaletta. Nämä pistesijat tulivat kisoista riippuen 6–7 lajista. Toisin sanoen: Suomen olympiajoukkueella oli mitalin syrjässä olleita urheilijoita useasta lajista.

Vuodesta 2014 mitalien takana pistesijoille on yltänyt vain kolmen tai neljän lajin urheilijoita. Jos maastohiihtäjät ovat tuoneet 15 mitalista 11 eli 73,3 prosenttia, 22 pistesijasta heille kuuluu 13 eli 59,1 prosenttia.

Pekingissä kaikki mitalit ovat toistaiseksi olleet maastohiihtäjien käsialaa ja seitsemästä pistesijasta viisi.

Mitalit yhdestä lajista viimeksi 90 vuotta sitten

Mikäli Suomi saisi Pekingistä vielä jääkiekkomitalin tai -mitaleja, kyse olisi ensimmäistä kahden lajin ”mitalitalkoista” sitten vuoden 1994 Lillehammerin kisojen. Tuolloin maastohiihtäjät toivat kuudesta mitalista viisi (hopean ja neljä pronssia) ja miesten jääkiekkomaajoukkue pronssia.

Kahden lajin mitalikisoja ovat olleet myös vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin ja vuoden 1952 Oslon talviolympialaiset. Garmischissa mitalit tulivat maastohiihdosta ja pikaluistelusta, Oslossa maastohiihdosta ja yhdistetystä.

Yhden mitalilajin talviolympialaisia on kaksi. Vuonna 1928 suomalaisurheilijat saavuttivat St. Moritzissa mitaleja pelkästään pikaluistelussa, neljä kappaletta, ja vuonna 1932 Lake Placidissa vain maastohiihdossa, kolme kappaletta.

Ampumahiihtäjä Tero Seppälä ei ole ollut urallaan palkintopallilla maailmancupissa, mutta tällä kaudella hän on päässyt lähelle kolmesti. Näissä olympialaisissa hänen paras tuloksensa on toistaiseksi 21. sija. Pekingissä viimeinen sauma menestykseen on perjantain yhteislähdössä. 2000-luvun talviolympialaisissa lajista on irronnut suomalaisittain kaksi pistesijaa: Paavo Puurunen oli yhteislähdön neljäs Torinossa 2006 ja Kaisa Mäkäräinen kuudes samalla matkalla Sotshissa 2014. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Lue lisää:

Source Link yle.fi