Suomen ministerit hokevat nyt Turkin vaaleja, mutta asiantuntija ei usko pikaiseen Nato-ratkaisuun: ”Suhtaudun epäilevästi”

Ruotsin neuvotteluyhteys Turkkiin Nato-hakemuksen hyväksymiseksi on toistaiseksi poikki. Seuraavan kerran tilannetta tarkastellaan toukokuussa järjestettävien Turkin presidentin- ja parlamenttivaalien jälkeen.

Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi tiistaina Ylen aamussa, että Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenhakemuksen edistämistä Ruotsin kanssa yhtä aikaa, jos Ruotsin hakemus näyttää polkevan paikallaan.

Ruotsissa nousi heti huoli Haaviston kommenteista.

Myöhemmin aamupäivällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Haavisto lievensi lausuntojaan. Hän sanoi, että Suomen ja Ruotsin yhteinen Nato-taival jatkuu, eikä varasuunnitelmaa ole.

Alaranta arvioi, että jos Turkin vaalien jälkeen ei ole mahdollista tehdä liennytyksiä Turkin ja Ruotsin välillä, niin silloin ollaan tilanteessa, jossa Suomen täytyy alkaa miettiä omia ratkaisuja Nato-jäsenyyshakemuksen suhteen.

Oppositiolta puuttuu yhä ehdokas presidentinvaaleista

Alarannan mukaan viime viikonloppuna Tukholmassa Turkin suurlähetystön edessä tapahtunut koraaninpolttotapaus saattaa yhtenäistää presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kannattajien rivejä ja siten tukea hänen vaalimenestystään.

– Jos hän tämän aallon kautta nousee rehellisesti valtaan, niin sitten hän saattaa laskeskella, että Turkin yleisen Nato-linjauksen sisällä on mahdollista liennyttää Ruotsin kanssa, Alaranta sanoo.

Tutkijan mukaan on myös mahdollista, että Erdoğan haluaa kostaa Ruotsille, jolloin maan Nato-hakemus voi jumittua pitkäksi aikaa.

Kuudesta puolueesta koostuva Turkin oppositiokoalitio ei ole vielä asettanut virallista ehdokasta presidentinvaaleihin. Ehdokkaan julkistuksen odotetaan tapahtuvan parin viikon sisällä. Lisäksi kurdipuolue HDP aikoo asettaa presidentinvaaleihin oman ehdokkaansa.

Alarannan mukaan todennäköisiä vaihtoehtoja opposition yhteiseksi ehdokkaaksi on kolme. Joukossa ovat suurimman oppositiopuolueen Tasavaltaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Kemal Kılıçdaroğlu sekä samaan puolueeseen kuuluvat suositut Istanbulin ja Ankaran pormestarit.

Istanbulin pormestaria Ekrem İmamoğlua vastaan on nostettu syytteitä. Alarannan mukaan syytteet ovat poliittisia ja niillä yritetään estää, ettei hänestä voisi tulla virallista ehdokasta.

Ankaran pormestari Mansur Yavaş puolestaan on kovan linjan nationalisti, mikä tekee hänestä vähemmän houkuttelevan ehdokkaan monille kurdiäänestäjille.

Oppositio on lykännyt ehdokkaansa asettamista, koska se ei ole päässyt asiassa yhteisymmärrykseen. Alaranta katsoo, että hidasteluun voi liittyä myös vaalitaktiikkaa. Oppositio pyrkii varmistamaan oikean hetken ehdokkaan paljastamiselle.

– Sinä päivänä kun virallinen oppositioehdokas julistetaan, hän joutuu massiivisen mediamustamaalauskampanjan ja hyökkäysten kohteeksi.

Tutkija arvelee Erdoğanin voittavan

Alaranta pitää Erdoğanin voittoa todennäköisimpänä tuloksena presidentinvaaleissa. Se kuitenkin tapahtuisi vasta toisen kierroksen jälkeen.

Alarannan mukaan toisella kierroksella liikkuvia ääniä on paljon ja niistä suuri osa tulee konservatiivisilta kurdiäänestäjiltä, jotka eivät innostu opposition sekularismista. Toisaalta he ovat pettyneitä Erdoğanin kurdipolitiikkaan.

Tutkija katsoo, että kurdit saattavat ratkaista vaalin.

– Suurin kysymysmerkki on, onko demokraattinen vallanvaihto vielä mahdollista Turkissa. Minä suhtaudun siihen epäilevästi, Alaranta sanoo.

Tutkija perustelee näkemystään sillä, että Turkissa on nyt juhlavuosi, kun tasavalta täyttää sata vuotta. Presidentti Erdoğan on jo vuosia sanonut, että juhlavuosi on samalla hänen rakentamansa niin sanotun uuden Turkin huipentuma.

– Tätä taustaa vasten on aika vaikea kuvitella sellainen tilanne, että Erdoğan kävelisi kättelemään mahdollisesti presidentinvaalit voittanutta oppositiojohtajaa ja vetäytyisi takavasemmalle.

Opposition voitto voisi johtaa riitaan

Jos opposition ehdokas voittaisi presidentinvaalit, silloin Erdoğan pyrkisi haastamaan tuloksen, arvelee Alaranta.

Silloin ratkaisevaan rooliin nousisi keskusvaalilautakunta.

– Sinne on lyöty Erdoğan-lojalisteja viime vuosina sisään. Ratkaisevaa on, miten se tulee toimimaan. Pystyykö se objektiiviseen itsenäiseen päätöksentekoon?

Jos opposition ehdokas nousisi Turkin presidentiksi ja oppositio pääsisi määrittelemään maan ulkopolitiikkaa, se helpottaisi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten tilannetta, Alaranta arvioi.

Hänen mukaansa oletuksena on, että valtaan päästessään oppositio yrittäisi jossain määrin parantaa Turkin välejä länsimaihin ja palauttaa yhteistyölinjaa Naton sisällä.

Alaranta arvioi, että opposition ollessa vallassa Nato-hakemusten ratifiointi tapahtuisi muutaman kuukauden sisällä.

Voit keskustella aiheesta ke 25.1. klo 23 asti.