Banner Before Header

Suomen mitalibonusten budjettiin liittyy erikoinen ongelma – tästä on kyse

Zhangjiakou

Pekingin olympialaisten viimeinen kisaviikko on täydessä käynnissä. Suomi on tähän mennessä saalistanut neljä mitalia, mikä on kuta kuinkin odotusten mukaisesti – olkoonkin, että esimerkiksi ”varmaksi” laskettu naisten viestimitali jäi haaveeksi.

Nyt kulisseista kuuluu kummia.

IS:n saaman sisäpiiritiedon mukaan Olympiakomitean Pekingin-kisojen mitalibonuksille varaama budjetti uhkaa ylittyä, mikäli Suomen vahvat ja todennäköiset mitalisuosikit pitävät viimeisellä kisaviikolla.

Toisin sanoen jos mitalisuosikit pitävät, menestys käy Olympiakomitealle kalliiksi.

Olympiakomitean alaisen huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki vahvistaa tiedon.

– Meillä budjetti on jaettu neljälle vuodelle ja olympialaisten välivuosina säästetään. Sillä tavalla vaikutukset eivät kohdistu yhteen vuoteen, Lehtimäki aloittaa.

– Mutta totta, näissä kisoissa saatamme ylittää bonuksiin budjetoimamme summan. Se ei kuitenkaan haittaisi, koska rahat menisivät hyvään kohteeseen. Se olisi paras mahdollinen budjetin ylitys.

Uhka on ilman muuta relevantti, sillä kisojen kääntyessä niiden loppupuolelle Suomella on vielä huippusaumat ainakin neljään mitaliin: miesten ja naisten jääkiekossa sekä miesten ja naisten parisprintissä.

Jos jossakin näistä lajeista ei mitalia tulisi, puhuttaisiin selkeästi pettymyksestä.

Miesten jääkiekossa Suomella on jopa mainio kultasauma.

Parisprinteissä Suomi on naisissa vähintään kakkossuosikki, miehissä kakkos- tai kolmossuosikki, kummassakin kisassa lähtökohtaisesti iskuetäisyydellä kullasta.

Tiistaina yhdistetyn suurmäessä kilpailevalla Ilkka Herolalla on niin ikään mitalipotentiaalia.

Mahdotonta ei myöskään ole, että huippukuntoisista Kerttu Niskasesta tai Krista Pärmäkoskesta jompikumpi venyisi mitaleille yhteislähdöllä hiihdettävässä naisten 30 km:n vapaalla.

Kumpikaan ei lukeudu matkan mitalisuosikkeihin, mutta Zhangjiakoun armottomilla laduilla yllätykset ovat erityisesti kestävyysmatkoilla mahdollisia.

Iivo Niskanen saalistaa kisojen kolmatta mitaliaan parisprintissä, mutta miesten 50 km:n vapaan yhteislähtökisassa hänen mitalinsa olisi jo yllätys – jos mies ylipäätään osallistuu kisaan.

Kokonaisuutta katsottaessa Suomella on siis yhä hyvät mahdollisuudet 8–9 mitalipottiin, mikä olisi huipputulos.

Se olisi selkeästi suurin saalis sitten Torinon 2006 kisojen, joissa Suomi saavutti yhteensä yhdeksän mitalia. Pyeongchangissa 2018 Suomi sai kuusi, Sotshissa 2014 viisi ja Vancouverissa 2010 viisi mitalia.

Koronapandemia on kolhaissut merkittävästi koko globaalin urheilun taloutta. Jos Suomi nyt saavuttaisi juuri tuon 8–9 mitalin potin, Olympiakomitean bonusbudjetti todellakin ylittyisi.

– Tällä hetkellä realistinen näkymämme on 6–9 mitalin kokonaissaldo. Jos tulisi 8–9 mitalia, bonusbudjettimme todennäköisesti ylittyisi. Summat riippuisivat tietysti paljon siitä, minkä värisiä mitalit olisivat, Lehtimäki selvittää.

Olympiakomitea maksaa suomalaismitalisteille bonuksia seuraavasti: kullasta 50 000, hopeasta 30 000 ja pronssista 20 000 euroa.

Joukkuelajeissa Olympiakomitea maksaa esimerkiksi kultamitalista yhteensä 50 000 euroa, ei siis jokaiselle joukkueen jäsenelle erikseen tuota summaa. Summa jaetaan joukkueen urheilijoiden kesken.

Huomionarvoista on, että bonuksiin sisältyy urheilijakohtainen katto.

Yksittäinen urheilija voi saada Olympiakomitealta yksissä kisoissa korkeintaan 100 000 euroa. Olympiakomitean Pekingin-kisojen kokonaisbudjetti on Lehtimäen mukaan noin 1,5 miljoonaa euroa.

– Kuten sanottu, mahdollinen bonusbudjettimme ylittyminen olisi urheilumme ison kuvan kannalta pitkässä juoksussa hyvä asia. Raha menisi urheilijoille ja palautuisi varmasti tavalla tai toisella myöhemmin takaisin urheiluumme. Sopeutuisimme kyllä tilanteeseen.

Pekingissä Suomen joukkueen tienestirohmu on tietysti ollut jo olympiakultaa ja -pronssia saavuttanut Iivo Niskanen.

Hän on tähän mennessä lohkaissut Olympiakomitean bonusbudjetista jo 70 000 euroa.

Eikä Niskanen ole saamassa bonuksia pelkästään Olympiakomitealta.

Olympialaisissa maastohiihtohuipuille maksetaan perussopimusten päälle erisuuruisia mitalibonuksia, joiden summat voivat vaihdella suuresti urheilijoiden välillä. Bonuksia maksavat urheilijoiden henkilökohtaiset sponsorit sekä välinevalmistajat.

Suomalaishiihtäjien perussponsorisopimuksissa mitalibonukset ovat henkilökohtaisilta matkoilta yleensä 10 000–20 000 euroa. Myös välinevalmistajien mitalibonukset ovat samaa luokkaa.

Yleisesti ottaen on niin, että mitä suurempi tähti, sitä suuremmat bonukset – ja Niskanen, jos kuka, on sellainen kaikilla maastohiihtomittareilla. IS:n tietojen mukaan yksistään suksimerkki Fischer maksoi Niskaselle 40 000–50 000 euron kultamitalibonuksen.

Kun päälle lasketaan Olympiakomitean rahat sekä Niskasen henkilökohtaisten sponsorien ekstrapykälät, kuopiolainen on IS:n arvion mukaan tienannut näissä kisoissa pelkästään bonuksina jo selkeästi kuusinumeroisen summan.

Source Link is.fi