Suomen Nato-jäsenyydestä käydään Virossa vilkasta keskustelua – ”Niinistön puhe oli uutispommi”
TALLINNA – Sauli Niinistön puhe oli kuin Viron presidentin kansliasta, Viron johtava uutispalvelu Delfi ja Eesti Päevaleht totesivat yhteisessä pääkirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla.
Tämä tarkoittaa lehden mukaan sitä, että presidentti Niinistön puheessa oli vahva turvallisuuspoliittinen viesti ja Niinistö otti voimakkaasti kantaa Venäjän viime aikojen uhkavaatimuksiin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistuvasti vaatinut Natolta takeita, ettei sotilasliitto laajene enää itään. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on vastannut ehdottamalla neuvotteluja Venäjän ja muutaman ison Nato-maan kesken. Virossa ehdotusta on verrattu jopa natsien kanssa tehtyyn Münchenin sopimukseen.
Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen turvallisuuspoliittinen osuus oli pääkirjoituksen mukaan todellinen uutispommi. Toimitus korosti sekä Sauli Niinistön että pääministeri Sanna Marinin (sd.) viestiä siitä, että Suomella on vapaus valita myös Nato-jäsenyys, jos Suomessa näin päätetään.
– Tämä oli näpäytys Vladimir Putinille, Delfi kirjoittaa.
Pääkirjoituksen mukaan Niinistön sanomaa on tulkittu maailmalla niin, että mikäli Venäjä hyökkää Ukrainaan, Suomi jättää Nato-hakemuksensa.
”Nato-kortilla hillitään Venäjää”
Muiden virolaisten tiedotusvälineiden haastattelemat asiantuntijat kuitenkin toppuuttelevat puheita Suomen pikaisesta Nato-hakemuksesta.
– Suomi ei ole sulkenut pois Nato-jäsenyyttä. Se on yksi mahdollisuus, Viron turvallisuuspoliittisen tutkimuskeskuksen ICDS:n tutkija Martin Hurt toteaa Eesti Päevalehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).
Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik korosti Viron yleisradion tv-uutisissa (siirryt toiseen palveluun), että Nato-optio on ollut pitkään kirjattuna Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
– Suomi käyttää Nato-korttia hillitäkseen Venäjän aggressiota, Raik sanoi.
Diplomaatia-lehden päätoimittaja Erkki Bahovski ei usko, että Suomi on aivan lähiaikoina kiirehtimässä Natoon.
– Suomen turvallisuuspolitiikka muuttuu erittäin hitaasti. Muutostahti voi nopeutua vain, mikäli Venäjä todella hyökkää Ukrainaan, Bahovski arvioi.
Viro toivottaa Suomen tervetulleeksi Natoon
Viron ulkoministeri Eva-Maria Liimets korosti vuodenvaihteessa antamassa haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että Viro on aina toivottanut Suomen tervetulleeksi Natoon.
– Viron kanta on, että Naton ovet ovat avoinna ja tästä Viro pitää kiinni. Puolustusliiton laajeneminen on lisännyt Itämeren alueen turvallisuutta, Liimets (kesk.) totesi.
Viron entinen Suomen-suurlähettiläs Jaak Jõerüüt sanoo Viron yleisradion radiohaastattelussa, että Suomi on ollut Nato-valmiudessa jo vuosia.
– Prosessi käynnistyi jo silloin, kun Elisabeth Rehn päätti tilata Yhdysvalloista hävittäjiä, Jõerüüt arvioi.
Suomen puolustusvoimat sai hallitukselta valtuudet hankkia F/A-18 Hornet -hävittäjät 1990-luvun alussa Rehnin (r.) ollessa puolustusministerinä.
Viron entinen ulkoministeri Sven Mikser (sd.) puolestaan kehottaa Eesti Päevalehden mielipidekirjoituksessa virolaisia päättäjiä ottamaan oppia Suomen puolustusvoimien modernisointihankkeista.
– Viro kykenisi panostamaan omaan maanpuolustukseen huomattavasti enemmän kuin viime vuosikymmeninä on tehty, Mikser kirjoittaa.
Lue lisää: