Suomen varautumista koskevat lait pyritään saamaan voimaan kesän aikana – näin poliittisesti herkät lait rajan turvallisuudesta etenevät
Eduskunnassa kesän istuntotauko lähestyy, mutta kansanedustajat eivät pääse kirmaamaan kesälaitumille ennen kuin Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen varalta säädettävät lait ovat paketissa.
Eduskunta käsittelee tällä hetkellä rajavartiolain ja valmiuslain uudistamista. Molempien lakimuutosten tarkoituksena on varautua muun muassa turvapaikanhakijoita hyväksi käyttäviin hybridiuhkiin.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Suomen haettua Naton jäsenyyttä arvioidaan, että Suomeen kohdistuvien vihamielisten toimien riski on kasvanut. Sen takia myös lakimuutoksilla on kiire.
Pikavauhtia valmistellut lait on kytketty yhteen, eli toinen ei etene ilman toista. Puolustusvaliokunnassa käsittelyssä on valmiuslain uudistaminen. Työ valiokunnassa on jo loppusuoralla, mutta puolustusvaliokunta ei viimeistele mietintöään ennen kuin hallintovaliokunnassa käsiteltävä rajavartiolaki etenee.
Valmiuslaissa on tarkoitus muuttaa poikkeusolojen määritelmää niin, että aiempaa suurempi määrä erilaisia uhkia otetaan huomioon. Poikkeusolot voitaisiin lakimuutoksen jälkeen julistaa myös laajamittaisen maahantulon yhteydessä.
Rajavartiolain muutosten on puolestaan tarkoitus mahdollistaa rajanylitysliikenteen tehokkaampi rajoittaminen. Siinä myös säädetään velvollisuudesta luovuttaa tietyissä tilanteissa omaisuutta Rajavartiolaitoksen käyttöön.
Rajavartiolain käsittely hallintovaliokunnassa on vielä kesken. Asiantuntijakuulemiset valiokunnassa on vasta aloitettu ja ne jatkuvat juhannuksen jälkeen maanantaina, kertoo hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra (ps.).
– Varsinaista virallista keskustelua lain sisällöstä ei ole valiokunnassa vielä käyty, mutta olen hyvin optimistinen sen suhteen, että saamme sellaisen lainsäädännön, joka turvaa meidän kansallisen turvallisuutemme, Purra sanoo.
Eduskunnan oli tarkoitus siirtyä istuntotauolle ensi viikolla, mutta hallintovaliokunnassa työ rajavartiolain kanssa jatkuu.
Eduskunta on päättänyt myös pitää tarvittaessa täysistunnot heinäkuun ensimmäisellä viikolla, jolloin lait olisi mahdollista nujia valmiiksi.
Ratkaisu rajakiistaan löytymässä
Suurin kiista lakien käsittelyssä on koskenut mahdollisuutta keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen kokonaan.
Valmiuslain hyväksyminen tämän hallituskauden aikana vaatisi eduskunnassa taakseen 5/6 enemmistön ja perussuomalaiset ilmoitti torppaavansa lain etenemisen, mikäli turvapaikkahakemusten vastaanottamisen rajoittamista koskevia pykäliä ei lakeihin tule.
Ratkaisu jumiin näyttää kuitenkin löytyvän turvapaikanhaun keskittämisestä tarvittaessa vain yhdelle rajanylityspaikalle, joka voisi olla esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla tai Ruotsin vastaisella rajalla. Hallintovaliokunta ehdotti tätä puolustusvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan valmiuslaista viime viikolla. Rajanylityspaikoista ei valmiuslaissa säädetä, mutta lausunnossaan valiokunta otti kantaa jo rajavartiolain tulevaan sisältöön.
Eilen keskiviikkona varmistui, että myöskään perustuslakivaliokunta ei näe menettelyssä ongelmaa. Perustuslakivaliokunnan hallintovaliokunnalle antaman lausunnon mukaan lyhytaikainen rajan täyssulku voi ”erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen”. Lausuntoon jättivät eriävän mielipiteensä vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoo, että pykäliä on korjattava siten, että toimet perustuvat aina hybridivaikuttamiseen eivätkä tulijoiden määrään. Hallintovaliokunnalle jää siten vielä työstettävää. Kanta täyssulun mahdollisuudesta on hänen mukaansa tulkinnanvarainen.
Lisäksi perustuslakivaliokunnan lausunnossa pyydettiin täsmennyksiä esimerkiksi siihen, millaisia tehtäviä varten Rajavartiolaitos voi määrätä yksityishenkilöitä antamaan omaisuuttaan Rajavartiolaitoksen käyttöön.
Vihreiden Holopainen: Luotan siihen, että ratkaisuhalua löytyy
Vihreitä hallintovaliokunnassa edustava Hanna Holopainen sanoo, että vihreillä ei ole ryhmänä kantaa itärajan sulkemiseen.
– Oma kantani on se, että alueellisesta koskemattomuudesta pitää pystyä pitämään kiinni, mutta toki kansainvälisen oikeuden vaateita kunnioittaen. Tärkeää on pystyä erottamaan se, milloin on kyse hybridivaikuttamisesta ja milloin laajamittaisesta maahantulosta muista syistä, Holopainen sanoo.
Itärajalta Lappeenrannasta kotoisin oleva Holopainen pitää keskustelua koko 1 300 kilometrin itärajan sulkemisesta teoreettisena.
– Jos vertaa vaikka Puolan tilanteeseen, niin sielläkään ei ollut ihmismassasta huolimatta tilannetta, että kaikki rajanylityspaikat olisivat olleet suljettuina. Tämä on poliittisesti sensitiivinen kysymys, mutta tässä korostetaan asioita, jotka eivät käytännön tasolla näy. Luotan siihen, että Suomessa näissä kysymyksissä löytyy kaikilta ratkaisuhalua, Holopainen sanoo.
Holopainen uskoo, että hallintovaliokunta pitää myös mietinnössään kiinni aiemmasta kannastaan, jonka mukaan turvapaikanhaun keskittämisen vain yhdelle rajanylityspaikalle tulisi olla mahdollista.
Hän korostaa, että valiokunnan aiemman lausunnon mukaan tämän tulisi kuitenkin olla mahdollista vain väliaikaisesti ja äärimmäisen poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa on tunnistettu kansallista turvallisuutta uhkaava hybridivaikuttaminen.
Hallitukselta myös esitys turvapaikanhaun nopeuttamisesta
Valmiuslain ja rajavartiolain lisäksi niin sanottuihin hybridioperaatioihin varautumiseen liittyy myös esitys turvapaikanhaun nopeuttamisesta.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rajamenettelystä, jolla perusteettomaksi epäiltyjä turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä heti rajalla tai sen läheisyydessä. Menettelyä voitaisiin soveltaa, jos hakija on esimerkiksi saapunut turvallisesta maasta tai jättänyt ilmeisen perusteettoman turvapaikkahakemuksen.
Esitys annettiin eilen keskiviikkona ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Purra pitää epätodennäköisenä, että hallintovaliokunta ehtisi käsitellä esitystä ennen istuntotaukoa.
Purran mukaan tämä ei kuitenkaan olisi iso menetys Suomen varautumisen kannalta.
– Valitettavasti, mikäli Venäjä vyöryttää turvapaikanhakijoita rajalle, siitä ei olisi mitään hyötyä. Rajamenettelyä voitaisiin käyttää vain ihmisiin, jotka tulevat sellaisista valtioista, joista ei tavallisesti tule turvapaikanhakijoita, Purra sanoo.
Yle ei tavoittanut sisäministeri Krista Mikkosta (vihr.) kommentoimaan rajamenettelyä koskevaa lakimuutosta keskiviikon tai torstain aikana.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 24. kesäkuuta kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta:
Hallintovaliokunta vaatii, että laki sallii koko itärajan sulkemisen tarvittaessa