Suomi ja Nato saivat maanantaina liittymiskeskustelut päätökseen. Liittymispöytäkirja on tarkoitus allekirjoittaa tiistaina.
Liittymispöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen Suomi pääsee Naton tarkkailijajäseneksi. Pöytäkirjan allekirjoittavat 30 jäsenmaan Nato-suurlähettiläät. Heidän lisäkseen paikalla tilaisuudessa ovat ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde.
Lue lisää: ”Vihkivalat” vannottiin Brysselissä – Suomi ja Nato kävivät nopeat liittymiskeskustelut
Mitä tarkkailijajäsenyys käytännössä tarkoittaa?
Kun Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen, Suomi saa osallistua suurimpaan osaan Naton kokouksista. Suomella on kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Tarkkailijajäsenyyteen ei vielä sisälly Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla, jonka mukaan jäsenmaiden tulee auttaa toisiaan aseellisen hyökkäyksen sattuessa. Tämän osalta Suomen täytyy siis vielä tukeutua jäsenmailta henkilökohtaisesti saatuihin turvatakuisiin ja avunantolupauksiin.
Tarkkailijajäsenyyden aikana Pohjois-Atlantin sopimus ei ole vielä voimassa, vaan se koskee varsinaisia jäseniä.
Liittymispöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen alkaa jäsenmaissa Suomen jäsenyyden ratifiointikierros. Monet maat ovat ilmoittaneet ratifioivansa Suomen jäsenyyden nopeasti, mutta prosessi voi kestää kuukausia.
Erityisesti Turkki on vaatinut Suomelta yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen lupauksien lunastamista konkreettisin teoin. Maan presidentti Recep Tayyip Erdogan uhkasi viime viikolla olla lähettämättä jäsenyyttä ratifioitavaksi Turkin parlamenttiin, jos Suomi ei toimi sen toiveiden mukaan. Uhkaukset koskivat myös Naton jäsenyyttä hakevaa Ruotsia.
Lue lisää: Erdogan väläytti Suomen ja Ruotsin kanssa tehdyn Nato-sopimuksen vesittämistä
Maanantain liittymiskeskusteluissa aiheena olivatkin esimerkiksi Turkille tärkeä terrorismi-kysymys sekä muita poliittisia kysymyksiä.