Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen – lue tästä lyhyesti, mitä se tarkoittaa ja mitä seuraavaksi tapahtuu
Eilen maanantaina uutisoitiin, että Suomen ja Ruotsin liittymisneuvottelut Naton kanssa on saatettu päätökseen. Naton mukaan molemmat ovat vahvistaneet tahtonsa ja kykynsä täyttää Nato-jäsenyyden poliittiset, lailliset ja sotilaalliset velvoitteet.
Näin ollen Nato-jäsenyys voi tiistaina nytkähtää konkreettisen askeleen eteenpäin.
Mitä tänään tapahtuu?
Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat allekirjoitetaan tänään sotilasliitto Naton päämajassa Brysselissä.
Allekirjoitustilaisuudessa 30:tä Nato-maata edustavat niiden Nato-suurlähettiläät. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja hänen ruotsalaiskollegansa Ann Linde ovat läsnä tilaisuudessa.
Allekirjoitusten jälkeen Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton tarkkailijajäseniä.
Katso tästä suoraa lähetystä allekirjoitustilaisuudesta ja lue liveseurantaa päivän tapahtumista.
Mitä tarkkailijajäsenyys tarkoittaa?
Tähän asti Suomi ja Ruotsi ovat olleet Naton kumppanimaita, mikä on mahdollistanut yhteistyön monissa kansainvälisissä sotilasharjoituksissa ja -operaatioissa.
Tarkkailijajäseninä maat pääsevät nyt osallistumaan Naton kokouksiin ja voivat puhua niissä, mutta eivät kuitenkaan voi osallistua äänestyksiin. Lisäksi Suomi ja Ruotsi saavat Natolta enemmän yksityiskohtaista tietoa, jota ei pelkille kumppaneille ole jaettu.
Tarkkailijajäseniä ei koske Naton tärkein ulottuvuus eli viides artikla, joka velvoittaa jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Kerhon uusi jäsen vaatii kaikkien nykyisen jäsenten hyväksynnän. Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton varsinaisia jäseniä, pitää niiden jäsenyys siis vielä ratifioida eli saattaa voimaan kaikissa Nato-maissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen Nato-maan parlamentti käsittelee ja hyväksyy Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat omien käytäntöjensä mukaan.
Suomesta ja Ruotsista tulee Naton varsinaisia jäseniä vasta sitten, kun viimeinenkin 30:stä Nato-maasta on jäsenyyden ratifioinut. Tähän on arvioitu kuluvan joitakin kuukausia tai jopa vuosi.
Onko Nato-jäsenyyden tiellä yhä esteitä?
Suomen ja Ruotsin suurin este Nato-jäsenyyden tiellä on edelleen Turkki.
Vaikka Turkin kanssa päästiin viime viikolla alustavaan sopimukseen eli yhteisymmärrysasiakirjaan, jonka turvin jäsenyys pääsee nyt nytkähtämään eteenpäin, Turkki pyrkinee jarruttamaan ratifiointia ja asettamaan sille uusia ehtoja.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin sanoi heti, että Turkki ei voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, elleivät maat toteuta sovittuja lupauksia. On jo käynyt selväksi, että mailla on eri tulkintoja siitä, miten yhteisymmärrysasiakirjan sisältöä käytännössä on tarkoitus toteuttaa.
Muissakin maissa kuin Turkissa ratifiointiprosessi voi hidastua, esimerkiksi kansallisten vaalien ja sisäpoliittisten kysymysten vuoksi.
Sen sijaan esimerkiksi Natoon kuuluvat Tanska, Norja ja Viro ovat sanoneet pyrkivänsä ratifioimaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydet mahdollisimman nopeasti.
Lue lisää: