Suomi perusti keskuksen viemään oikeusvaltiotaitoaan ulkomaille: ”Etuna on, ettemme ole suurvalta eikä kainalossa ole isoja ketunhäntiä”
Suomi tehostaa vahvan oikeusvaltio-osaamisensa vientiä ulkomaille Helsingin yliopiston yhteyteen perustetun oikeusvaltiokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) avulla.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla perustetun keskuksen kohteena ovat erityisesti kehittyvät maat.
Oikeusvaltiokeskustelu on ollut viime aikoina tapetilla erityisesti Puolan ja Unkarin takia. Maat ovat riitautuneet EU:n kanssa, koska unioni katsoo niiden nakertavan oikeusvaltiota.
World Justice Projectin tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) oikeusvaltio on kuitenkin ottanut takapakkia jopa joka toisessa maailman maassa, myös vakiintuneina demokratioina pidetyissä, totesi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Jouko Skinnari (sd.) keskuksen avajaisseminaarissa keskiviikkona.
Erityisen suuria haasteet ovat hänen mukaansa kehittyvissä maissa. Niissä oikeudelliset instituutiot, ihmisten tieto oikeuksistaan ja luottamus päättäjiin ovat heikkoja, eikä oikeusvaltioajattelu ole juurtunut.
Ensimmäisenä toimintavuonna keskuksen kohdemaita (siirryt toiseen palveluun)ovat Albania, Iran, Mosambik ja Uzbekistan. Skinnari toteaa, että oikeusvaltiota ei voi viedä maasta toiseen, vaan hankkeet on toteutettava yhteistyössä kohdemaiden toimijoiden kanssa.
Oikeusvaltiokeskuksen tavoitteena on kerätä yhteen Suomen johtavia oikeusvaltioasiantuntijoita sekä tehdä yhteistyötä alan kansainvälisten toimijoiden kanssa. Keskusta johtaa entinen oikeusministeri Tuija Brax (vihr.).
”Ei demokratiaa ilman oikeusvaltiota”
Demokratiaa edistävän IDEA-instituutin (siirryt toiseen palveluun) pääsihteeri Kevin Casas-Zamor totesi seminaarissa, ettei demokratiaa voi olla ilman oikeusvaltiota, vaikka johtajat valittaisiinkin vaaleilla.
Demokratiassa täytyy olla rajat sille, mikä on valtion laillista toimintaa, ja instituutioita, jotka kykenevät rajoittamaan poliittista valtaa. Tärkein on hänen mielestään riippumaton oikeusjärjestelmä.
Oikeuslaitosten riippumattomuus ei ole maailmalla kuitenkaan juuri lisääntynyt 30 vuoteen. Casas-Zamor epäilee, että juuri tästä syystä korruptiota ei ole saatu ponnisteluista huolimatta vähenemään.
Pohjoismaat ovat kehityksen kärjessä. Casas-Zamorin mukaan yksi syy sille on se, että täällä korruptio nähdään paitsi rikoksena myös yhteiskuntasopimuksen, eli kaikkien tasa-arvoisen kohtelun loukkaamisena.
Oikeusvaltiossa kukaan ei ole lain yläpuolella ja demokratiassa hallituskin häviää oikeusjuttuja, hän muistuttaa.
Casas-Zamoran mielestä kehittyvissä maissa pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota oikeusvaltion rakentamiseen kuin vaalien järjestämiseen. Vaalien järjestäminen on hänen mielestään helppo osa demokratiaa.
”Oikeusvaltiollisuus on mielentila”
– Oikeusvaltiollisuus on oikeastaan mielentila: jokainen, vahvinkin, alistuu yhteiselle laille eikä tavoittele valtaa sen yli, toteaa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttia johtavan Nuotion mukaan yhteiskunnan suotuisa kehitys edellyttää riittäviä instituutioita ja kansalaisyhteiskuntaa valtiota valvomaan.
Oikeusvaltiota ei voi kuitenkaan ammentaa laarista ja siirtää toiseen paikkaan, hän huomauttaa. On ymmärrettävä kumppanimaan historiaa ja kulttuuria.
– Meidän on myös ymmärrettävä, että yhteiskunnat ovat aidosti erilaisia, ja ihmiset voivat haluta erilaisia järjestelmiä ja tapoja elää.
Muun muassa siksi Nuotio pitää hyvänä, että oikeusvaltioajattelua maailmalle vievä instituutti sijoitettiin yliopiston yhteyteen. Hänen mukaansa yliopistolla ollaan nöyriä ja uteliaita oppimisen ammattilaisia ja siellä on monenlaista kulttuurista osaamista.
Suomen etuna Nuotio puolestaan pitää sitä, ettei Suomi ole suurvalta eikä meillä ole kovin isoja ketunhäntiä kainalossa.
– Paras tulos syntyy, kun toisessa osapuolessa on jo herännyt halu muuttua, Nuotio toteaa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 13.1. klo 23:een asti.
Lue myös: