Suomi tukee kymmenillä miljoonilla kannattamattomia kotimaan lentoja – asiaa perustellaan yritysten tarpeilla, mutta uusin kilpailutus vihjaa myös muuta
Suomi on tukenut viittä kotimaan lentoreittiä noin 40 miljoonalla eurolla siitä huolimatta, että reiteillä on vain vähän matkustajia. Kyse on lennoista Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion, Jyväskylän, Joensuun ja Kajaanin kentille.
Svenska Yle uutisoi maakuntalentojen tilanteesta perjantaina.
Reitit kärsivät kannattavuusongelmista jo ennen pandemian alkua, kun Finnair vielä liikennöi niitä, vaikka matkustajamäärät olivatkin silloin huomattavasti nykytilannetta suurempia.
Finnairin lopetuspäätöksen jälkeen lentoreittejä alettiin pitää yllä valtion tuen avulla. Reiteille asetettiin julkisen palvelun velvoite. Sen myötä valtio osti kyseisten reittien liikenteen. Tämä on EU-asetuksen mukaan sallittua, jos lentoyhteys katsotaan välttämättömäksi lentoaseman liikennöintialueen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom teki nopean analyysin tilanteesta selvittääkseen, mitä reittejä voitaisiin tukea ja täyttävätkö ne vaatimukset. Sitä varten Traficom haastatteli paikallisia toimijoita ja tarkasteli vanhoja tutkimuksia ja tilastoja matkustajamääristä ennen pandemiaa. Raportin lopputulos oli, että lentoreittejä voidaan tukea.
Tukeen budjetoitiin 11,5 miljoonaa euroa. Kilpailutuksen jälkeen kävi ilmi, että kustannukset ylittävät budjetoidun summan, mutta lennot saivat kuitenkin aloittaa liikennöinnin huhtikuussa 2021.
Tutkija: Tukipäätös tehtiin ensin, perustelut keksittiin sitten
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen arvostelee tukipäätöstä kovin sanoin.
– Ainoa peruste on aluepolitiikka. Halutaan turvata yhteydet joka puolelle Suomea ja myös niihin paikkoihin, joihin ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa lentää, Laukkanen sanoo Svenska Ylen haastattelussa.
– Minua mietityttää, millainen kustannus-hyöty-analyysi tässä on tehty. [Tästä] saa vähän sellaisen vaikutelman, että ensin on päätetty, että valtio ostaa nämä lennot, ja sen jälkeen on mietitty, mitkä perustelut tukisivat tätä päätöstä, hän jatkaa.
Kilpailutuksen piti ensin varmistaa lentojen jatkuminen vuoden 2021 loppuun asti. Sopimuksia jatkettiin elokuun puoliväliin, 14.8. asti.
Myöhemmin valtio päätti valtio päätti jatkaa lentojen tukemista vuoden 2023 kevääseen asti. Lentojen kilpailutuksen odotetaan valmistuvan niin, että liikennöniti voi jatkua lokakuun lopussa.
Vaikka alkuperäisestä Traficomin analyysistä on kulunut kaksi vuotta, perustuu uusi päätös edelleen siihen. Laukkanen ei usko, että vanha analyysi on enää ajankohtainen.
– Tämä tästä tehty selvitys on pahimmalta pandemia-ajalta. Toisaalta siinä mietitään niitä matkustajamääriä pandemiaa edeltävältä ajalta. Tutkimukset ja selvitykset, joihin viitataan, ovat kymmenen vuotta vanhoja.
Käytetäänkö miljoonia siihen, että ihmiset voivat matkata lentäen hiihtämään tai golfaamaan?
Lentojen matkustajamäärät eivät ole elpyneet koronaa edeltävälle tasolle matkustusrajoitusten purkamisesta huolimatta. Julkisuudessa poliitikot ja paikalliset toimijat ovat puolustaneet lentoja vetoamalla yritysten etuihin ja tarpeeseen päästä ulkomaille. Erityisesti vientiteollisuuden tarpeet on tuotu esiin.
Marraskuussa 2021 Jyväskylän-lennoilla oli keskimäärin viisi matkustajaa. Samaan aikaan yhdistetyllä reitillä Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon oli keskimäärin 14 matkustajaa.
Edes lentolippujen tuetut hinnat eivät ole nostaneet niiden kysyntää. Siksi Laukkanen pitää tärkeänä, että yritysten tarpeita analysoitaisiin paremmin.
– Me näemme, että yritykset eivät ole olleet valmiita maksamaan [lennoista]. Kysyntä on alhaista tuetuista hinnoista huolimatta. Edes vientiyritykset eivät lennä kuten ennen.
Julkisuudessa lentoja perustellaan yritysten tarpeisiin vedoten. Nyt käynnissä olevassa kilpailutuksessa on kuitenkin yksityiskohtia, jotka saavat Laukkasen kohottamaan kulmiaan.
Traficomin tarjouspyynnössä sanotaan, että Kajaaniin ja Joensuuhun liikennöivien koneiden on oltava niin suuria, että matkustajien laskettelu- ja golffausvälineet mahtuvat kyytiin.
– On mielestäni iso kysymys, että onko tämä se, mihin halutaan tässä tilanteessa käyttää rahaa. Kymmenillä miljoonilla, lippua kohden tuhansilla euroilla, tuetaan sitä, että ihmiset pääsevät golfaamaan ja laskettelemaan.
– Toisaalta sitten mietitään, pitäisikö ja miten valtio voisi auttaa pienituloisia lämmitys- ja sähkölaskujen maksamisessa ensi talvena.
Yle selvitti, paljonko kansanedustajat lentävät tuetuilla reiteillä
Svenska Yle selvitti, kuinka ahkerasti kansanedustajat ovat kulkeneet valtion tukemilla lentoreiteillä. Asia selvitettiin tekemällä eduskunnalle tietopyyntö kansanedustajien tekemistä lentomatkoista. Eduskunnan matkustussäännön mukaan kansanedustajat voivat työssään käyttää kotimaan lentoja.
Alla olevassa taulukossa näkyvät kaikki kansanedustajien lentomatkat tuetuilla kotimaan lentoreiteillä. Lentoja on tarkasteltu aikavälillä 19.4.2021–13.7.2022. Valtion tukemat lentoreitit alkoivat liikennöidä huhtikuussa 2021.
Kaikkiaan 46 kansanedustajaa on käyttänyt lentoreittejä siitä lähtien, kun niitä on alettu liikennöidä valtion tuella.
Ahkerin lentomatkustaja on ollut kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.), joka on lentänyt 42 kertaa. Toiseksi eniten on lentänyt keskustan Anu Vehviläinen: 41 lentoa.
Neljäntenä listalla on RKP:n puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Hän on lentänyt 34 kertaa Helsinki–Kokkola-Pietarsaari-välillä. Henriksson asuu Pietarsaaressa.
Ministeri uskoo säästävänsä aikaa lentämällä.
– Ministerille jokainen minuutti ja puolituntinen, puhumattakaan jokaisesta tunnista, on erittäin arvokas. Sen vuoksi valitsen reitin, jolla pääsen sinä päivänä nopeimmin Helsinkiin tai Helsingistä kotiin, Henriksson sanoo.
Luodossa Pietarsaaren ja Kokkolan välimaastossa asuva kristillisdemokraattien Peter Östman on lentänyt valtion tukemalla reitillä vain kerran. Aiemmin Östman lensi säännöllisesti, mutta nyt juna on hänelle tärkeä.
– Olen matkustanut junalla yksinkertaisesti siitä syystä, että harvat saatavilla olleet lennot eivät ole olleet sopivia valiokuntatyön kannalta. Se määrittelee aikataulun meille tavallisille kansanedustajille, Östman sanoo.
Junamatka Helsingistä Kokkolaan kestää hieman alle neljä tuntia.
Jyväskylän lentoyhteyden tukeminen on juuri ja juuri sallittua
EU-maat eivät saa tukea lentoliikennettä sellaisilla reiteillä, joiden kulkeminen junalla kestää alle kolme tuntia. Tästä on säädetty lentoliikenneasetuksessa.
Suomi tukee tukee lentoreittiä Jyväskylään, jonne pääsee junalla Helsingistä nopeimmin 3 tunnissa ja 11 minuutissa. Junamatka kestää siis vain kymmenisen minuuttia EU:n asettamaa minimiä pidempään.
Ylen tietopyynnöstä selvisi, että useat kansanedustajat ovat lentäneet myös Jyväskylään. Eniten Helsinki–Jyväskylä-väliä on lentänyt kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo. Hän on tehnyt 12 yhdensuuntaista matkaa reitillä. Toiseksi eniten välillä on lentänyt keskustan Joona Könttä: 11 lentoa.
Lue myös:
Alkuperäinen ruotsinkielinen uutinen
Valtion tukemat reittilennot viideltä maakuntakentältä jatkumassa keväälle 2023