Banner Before Header

Suomi valmistelee kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon pysäyttämiseksi – ”Rahoitus pitää kymmenkertaistaa”, sanoo SLL

Ympäristöministeriö valmistelee uutta, kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon pysäyttämiseksi.

Tarkoitus on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2035 biodiversiteetin on tarkoitus olla elpynyt vuoden 2020 tasolle. Siitä eteenpäin ihmisen toimien nettovaikutus monimuotoisuuteen on määrä olla positiivinen.

– Tämä on luonnon monimuotoisuuden kannalta saman mittaluokan tavoite kuin Hiilineutraali Suomi 2035 on kasvihuonepäästöjen kannalta, sanoo strategiatyössä mukana oleva tutkija Ari-Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Luontokato tarkoittaa eliölajiston ja luontotyyppien häviämistä ja yksipuolistumista. Sen torjuminen ei ole pelkästään Suomen oma tavoite, vaan vastaavia linjauksia on laadittu EU:ssa ja YK:ssa.

Aiemmat ohjelmat eivät onnistuneet pysäyttämään luontokatoa

Aiemmat ohjelmat luontokadon pysäyttämiseksi ovat epäonnistuneet niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Auvisen mukaan aiemmin biodiversiteettiä ei ole pidetty yhteiskunnassa niin laajasti tärkeänä asiana kuin nyt.

– Tilanne on nyt muuttunut selkeästi. Uskon, että ohjelman tavoitteilla tulee olemaan enemmän poliittista painoarvoa kuin ennen.

Ari-Pekka Auvinen ihailee Sanginjoella metsää
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ari-Pekka Auvinen on työskennellyt pitkään kehittääkseen mittareita luonnon monimuotoisuuden arviointiin. Kuvassa Auvinen Sanginjoen luonnonsuojelualueella talvella 2021.Paulus Markkula / Yle

Suomen uuden biodiversiteettistrategian oli tarkoitus valmistua lausuntokierrokselle kesällä. Työ on kuitenkin viivästynyt: ohjelmaluonnosta käsitellään seuraavan kerran elokuussa.

Yle on nähnyt strategian luonnoksia. Niissä ei ole vielä listattu konkreettisia toimia luontokadon pysäyttämiseksi – ne tulevat 2022–2023 laadittavassa toimintaohjelmassa.

– Päätavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Suomi ryhtyy määrätietoisiin toimiin määriteltyjen, merkittävien muutosten aikaansaamiseksi Suomen luonnossa ja käynnistää ekologisen siirtymän suomalaisessa yhteiskunnassa välittömästi, luonnoksessa linjataan.

”Vaatii, että myös valtiovarainministeriö on takana”

Tavoitteiden saavuttamisen arvioidaan vaativan huomattavasti rahaa. Esimerkiksi luonnonsuojelun rahoitus on tämän vuoden talousarviossa noin 125 miljoonaa euroa.

– Luonnonsuojelun rahoitus pitää kymmenkertaistaa, sanoo ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

– Se vaatii sen, että puolueet laajasti ja myös valtiovarainministeriö ovat asian takana.

Rahoituksen kasvattaminen on mainittu myös strategialuonnoksessa.

Ari-Pekka Auvisen mukaan luontokadon pysäyttäminen vaatii myös maa- ja metsätalouden tukien suuntaamista uudelleen siten, että ne tukevat biodiversiteettiä.

MTK: ”Tässä on ollut kiirehtimisen meininki”

Pörriäinen voikukassa.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eli luontokato uhkaa välillisesti myös ihmisten omaa elämänlaatua. Esimerkiksi pölyttäjien määrä vaikuttaa ihmisten ruoantuotantoon.Tiina Jutila / Yle

Strategian laatimiseen on osallistunut luonnonsuojelujärjestöjen lisäksi muun muassa Metsähallitus ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Viimeksi mainitussa on huoli siitä, että sidosryhmät olisivat mukana suunnitelman, mutta eivät riittävästi käytännön toteutuksen laatimisessa.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on tyytyväinen siihen, että strategian laatimisessa otettiin aikalisä kesän yli.

– Tässä on ollut kiirehtimisen meininki, hän sanoo.

Ylen tietojen mukaan suurimmat erimielisyydet ohjelmatyössä ovat liittyneet metsiin. Tämä ei ole uutta: tehokkaan metsätalouden ja monimuotoisuuden yhteensovittaminen on ollut vaikeaa ennenkin.

Ympäristökeskuksen Ari-Pekka Auvisen mielestä tavoitteessa onnistuminen edellyttää sitä, että metsätalouden tuottovaatimuksista tingitään.

– Suomalainen metsätalouskoneisto on viritetty niin äärimmilleen. Jos sieltä halutaan mitään luonnolle, sillä on aina hintalappu.

Suomen luonnon monimuotoisuutta on tarkoitus seurata noin 120 erillisellä mittarilla. Niitä ovat esimerkiksi tiettyjen eläinten kannat, tiettyjen kasvien esiintyminen sekä elinympäristöjen määrä ja laatu. Moni mittareista on valmis ennestään, osa laaditaan tätä tarkoitusta varten.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27.6. klo 23:een asti.

Source Link yle.fi