Banner Before Header

Suosittu meikkikonsti sai näyttämään nuorelta, terveeltä ja rikkaalta – lopulta se saattoi jopa tappaa

Millainen tyyli on ollut kaunista ja tavoittelemisen arvoista entisaikoina? Kiehtovien teemojen äärelle syventyvässä kolmiosaisessa dokumenttisarjassa Kauneudenhoito kautta aikojen meikkitaiteilija Lisa Eldridge tarkastelee muutamaa ikonista aikakautta, joissa kaikissa on toisistaan radikaalisti eroava näkemys kauneudesta.

Eldridge haluaa selvittää mitä erilaiset ulkomuodot kertovat kyseisistä ajoista. Aloitusjakso Korkeat kampaukset ja kalpea iho lähtee liikkeelle 1700-luvusta.

– Tavoitteeni on aina luoda jotakin modernia ja ihannetapauksessa myös tulevaisuuden trendejä, mutta niin tehdäkseni katselen jatkuvasti ajassa taaksepäin, Eldridge kertoo.

Sarjassa Eldridge perehtyy alkuperäisiin tekniikoihin ja soveltaa niitä mallille, jolle tehdään aikakauden mukainen meikki ja kampaus. Hän keräilee vintage-meikkejä ja valmistaa reseptikirjojen avulla tuotteita, joita ei ole nähty satoihin vuosiin. Pyrkimys autenttisuuteen on kiinnostavaa, ja myös historioitsijoita haastatellaan.

Lisa Eldridge kokeilee käytännössä entisaikojen meikkejä ja meikkaustapoja.

Ihonhoito oli erityisen tärkeää 1700-luvulla. Lisääntyneellä alkoholin ja sokerin kulutuksella oli vaikutuksensa hipiään, ja isorokon kaltaiset taudit jättivät monet ihmiset arpisiksi. Kosmetiikkatuotteista tuli myös entistä kaupallisempia, kun uudet eksoottiset mausteet ja tuoksut tulivat mukaan kuvioihin maailmanlaajuisen kaupan kasvaessa.

1700-luvulla kerskailtiin ulkonäöllä, sillä se symboloi vaurautta ja asemaa. Eliitti käytti ehostukseensa paljon aikaa ja rahaa. Valta näytti korkeilta kampauksilta ja kalpealta iholta. Valkoiseksi maalatut kasvot olivat selvä merkki aristokratiaan kuulumisesta.

Valkoinen meikki oli ollut muodikasta jo vuosisatoja. Tudoreille kuten Elisabet I:lle valkoisen pigmentin kerrotaan symboloineen vaurautta ja osoittaneen, ettei hänen ollut koskaan tarvinnut tehdä työtä ulkona. Valkoinen meikki myös peitti alleen merkit ikääntymisestä tai huonosta terveydentilasta.

Me kaikki teemme kauneuden nimeen asioita, joista tiedämme, etteivät ne kenties ole hyväksi terveydellemme.

Jo tuolloin oli kuitenkin jo yleistä tietoa, että ihon valkaisuaineena käytetty suosittu tuoteseos, venetsialainen ceruse, sisälsi lyijyä, joka oli myrkyllistä. Siltikin kyseistä tuotetta käytettiin edelleen. Traagisimmallaan käyttö saattoi johtaa jopa kuolemaan.

Kasvojen valkaisuun käytetty tuoteseos sisälsi hengenvaarallisia määriä lyijyä.

– Eroaako tämä sittenkään niin kovin nykypäivästä? Eldridge pohtii.

– Me kaikki teemme kauneuden nimeen asioita, joista tiedämme, etteivät ne kenties ole hyväksi terveydellemme.

Koska kyseinen valkoinen lyijyseos on niin myrkyllistä, nykypäivänä sitä käytetään ainoastaan taideteosten restaurointiin.

– Meille se näyttää lähinnä klovnin maalilta, mutta entisaikoina miehet ja naiset olisivat käyttäneet sitä ilta-aikaan ja heidät olisi nähty kynttilänvalossa, Eldridge sanoo.

Maria Gunningin (1733–1760) tarinasta tuli aikakautensa varoittava esimerkki. Hän oli tunnettu irlantilainen kaunotar ja seurapiirineito, jonka Eldridge kuvailee olleen yhdessä siskonsa kanssa kuin 1700-luvun Kardashianit.

Huhujen mukaan Maria oli addiktoitunut lyijypohjaiseen valkaisuun eikä suostunut näyttäytymään ilman sitä. Vaarallisen kosmetiikan käyttö johti lopulta lyijymyrkytykseen, jota edelsi pitkä sairastaminen. Maria oli 27-vuotias kuollessaan.

Eldridgen mukaan Maria ei ollut vain oman turhamaisuutensa uhri, vaan myös yhteiskunnan, sillä kauneus oli naisen ainoita keinoja pärjätä maailmassa. Vallitseva ympäristö oli myös erittäin kilpailuhenkinen.

– Kannattiko sen vuoksi käyttää myrkyllistä kosmetiikkaa? Eldridge kysyy. – Joidenkin mielestä kannatti.

Historia: Kauneudenhoito kautta aikojen -sarja la 23.4. alkaen Teema & Fem -kanavalla klo 20.00.

Source Link is.fi