Banner Before Header

Susanna Saanikari oli kehitysvammaisen poikansa omaishoitaja, sitten oman äitinsä: “Järjestelmä toimii siltä pohjalta, että omaiset osallistuvat”

Kuormittava tilanne Susanna Saanikarin elämässä ehti helpottaa vain hetkeksi.

Juuri kun aikuistunut poika oli muuttanut kehitysvammaisten asumisyksikköön ja päässyt hyvän elämän alkuun, sairastui Saanikarin oma äiti muistisairauteen.

– Viime talvi oli rankka. Kaikenlaista tapahtui. Väsymys näkyi myös työelämässä, Susanna Saanikari kertoo.

Yli 700 000 suomalaista, eli joka kolmas työssäkäyvä hoitaa läheistään ansiotyön ohessa Saanikarin tavoin.

– Jo nyt tämä koko järjestelmä toimii siltä pohjalta, että omaiset osallistuvat hoitamiseen.

Kaatuuko vanhustenhoito omaisten harteille?

Iäkkäiden määrä kasvaa, mutta kuntien ja sote-yhtymien resurssit eivät.

Tilastokeskuksen mukaan yli 70-vuotiaita on viiden vuoden kuluttua satatuhatta enemmän kuin nyt. Kymmenen vuoden päästä heitä on kaksisataatuhatta enemmän.

Samanaikaisesti muistisairaudet lisääntyvät.

– Olisi tärkeää, että omaistaan hoitavat pystyisivät käymään töissä. Samalla pitäisi olla helposti saatavilla tieto siitä, millaisia asioita pitää ottaa huomioon, kun esimerkiksi muistisairaus etenee, Saanikari sanoo.

Yhtälöä ei helpota se, että paineet työurien pidentämiseksi lisääntyvät ja työelämän vaatimukset kovanevat.

– Ilman omaishoitajia tästä ei selvitä, mutta jos käytännöt eivät muuta omaisille ystävällisiksi, tästä tulee ihan sietämätöntä!

Lain mukaan kunta tai sote-yhtymä vastaa vanhustenhoidosta. Omaistaan hoitavat tekevät siis kunnan töitä palkatta.

– Kun palvelun tarpeen arviointi tulee ajankohtaiseksi, pitäisi kuunnella omaista paljon tarkemmin kuin nykyisin tehdään. Mitkä ovat omaisen mahdollisuudet hoitaa?

Myös Omaishoitajaliitto korostaa, että läheistään hoitavalla pitäisi olla mahdollisuus valita, kuinka tiiviisti sitoutuu omaishoitoon. Koska tilanteet ovat erilaisia, tarvitaan monenlaisia, räätälöityjä ratkaisuja hoidon ja ansiotyön yhdistämiseen.

Tavoitteena ovat muun muassa ansionmenetysten korvaukset ja omaishoitoon kannustavat veroratkaisut.

Suomessa tulee elokuussa voimaan perhevapaauudistus, jonka yhteydessä astuu voimaan myös viiden päivän omaishoitovapaa työssäkäyvälle omaishoitajalle. Se koskee myös kaikkia epävirallisia omaishoitajia, jotka eivät ole solmineet sopimusta kunnan kanssa. Vapaista päätetään kuitenkin tapauskohtaisesti, ja kriteerit ovat tiukat.

“Pahinta on väsymys”

Saanikarin äidin luona käy kaksi kertaa päivässä kotihoito, mutta se ei enää riitä kotona pärjäämiseen. Liisa Saanikari sairastaa verisuoniperäistä muistisairautta. Sairaus on keskivaikealla asteella.

– Meillä on ollut ensin äiti-lapsi-suhde, sitten kahden aikuisen välinen. Yhtäkkiä rupean rajoittamaan hänen elämäänsä. Joudun tekemään päätöksiä, jotka rajoittavat hänen oikeuksiaan hänen turvallisuutensa ja asioiden hoitamisen takia.

Saanikarin mielestä toiseksi vaikeinta omaishoidossa on byrokratia.

Vaikeinta on väsymys.

– Olen tehnyt tätä 30-vuotiaasta asti. Tiedän, miten 30-vuotias palautuu rasituksesta. Nyt olen yli 50-vuotias, eikä minun elimistöni enää palaudu samalla tavalla. Ja minun pitäisi yli kymmenen vuotta jaksaa vielä työelämässä. Riskit kasvavat, että oma terveys menee.

A-studiossa keskustellaan keskiviikkona 10.8. siitä, miten ansiotyötä ja omaishoitoa voisi yhdistää nykyistä paremmin. Lähetys alkaa TV1:ssä ja Areenassa kello 21.00.

Lue lisää:

Britanniaa koettelee raju elinkustannuskriisi – “En tiedä kuinka selviämme”, sanoo suomalaisbrittiläisen omaishoitajaperheen äiti

Essote pyrkii madaltamaan kynnystä vaihtaa kotihoidosta väliaikaisesti omaisen hoidettavaksi

Omaishoitajat tyrmistyivät, kun Turku on sulkemassa tilapäishoitopaikkoja kesäksi – ”Uupumistilanteissa vitsit ovat vähissä”

Source Link yle.fi