Suurimpien eläkkeiden saajat nauttivat eläkkeistään pisimpään – ”Siviilisäädyn iso vaikutus yllätti”
Miten elämäänsä pitäisi elää, jotta vanhuuseläkkeestä saisi todennäköisimmin nauttia mahdollisimman pitkään? Torstaina julkistettu Eläketurvakeskuksen (Etk) tutkimus valottaa näitä tekijöitä.
Tekijöitä oli viisi: sukupuoli, siviilisääty, terveys, työssäkäynti ja eläketaso.
– Näistä erityisesti siviilisäädyn iso vaikutus yllätti, että vaikutus oli näinkin suuri, tutkimuksen tehnyt erityisasiantuntija Niko Väänänen Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Eronneiden suhteellinen riski menehtyä oli 60 prosenttia avioliitossa eläviä suurempi. Naimattomilla tämä riski oli 70 prosenttia. Siviilisäädyn vaikutus oli suuri sekä niillä naisilla että miehillä, jotka olivat naimattomia tai eronneita.
– On tutkittu, että eroaminen tuottaa mielipahaa ja voi johtaa eristäytymiseen. Samoin naimattomuus lisää esimerkiksi yksinäisyyttä. Vaikka parisuhteet tuntuvat välillä vaikeilta, niihin liittyy kuitenkin monia myönteisiä tekijöitä terveysmielessä.
Naiset nauttivat miehiä todennäköisemmin vanhuuseläkkeestä pitkään. Naisten suhteellinen riski menehtyä seuranta-aikana oli 55 prosenttia pienempi kuin miehillä.
Eniten eläkettä kartuttaneet nauttivat sitä pisimpään
Kaikkiaan naisten niin kutsuttu selviytymistodennäköisyys oli vajaat 90 prosenttia ja miesten todennäköisyys reilut 80 prosenttia, kun eläkeajan seuranta rajautui 13 vuoteen.
Yllättävänä Väänänen pitää myös ennen 63 ikävuotta vanhuuseläkkeelle siirtyneiden selvästi korkeampaa kuolevuusriskiä verrattuna tämän jälkeen siirtyneisiin. Ennen 63 ikävuotta eläkkeelle jääneillä miehillä riski kuolla kasvoi vajaa lähes nelinkertaiseksi verrattuna tämän jälkeen siirtyneisiin.
Näitä eläkkeelle siirtyneitä yhdisti se, että he kuuluivat muita vanhuuseläkkeelle siirtyneitä useammin vähiten eläkettä kartuttaneisiin ja olivat todennäköisemmin naimattomia tai eronneita.
– Tämä ryhmä pistää silmään, ja muutkin asiantuntijamme yrittivät löytää järkevää selitystä (kohonneelle kuolevuusriskille). Joukon analysointi vaatisi jatkotutkimuksia etenkin miesten osalta.
Koulutusta tarkasteltaessa perusasteen suorittaneilla oli suurempi suhteellinen riski kuolla kuin keskiasteen suorittaneilla.
Lisäksi suurituloisemmat elävät keskimäärin muita pidempään, vaikkakin tämänkin ryhmän sisällä on suurta yksilöllistä hajontaa.
Pienin suhteellinen riski menehtyä oli ryhmässä, johon kuului eniten eläkettä kartuttanut neljännes. Ylimmässä luokassa selviytymistodennäköisyys oli 88 prosenttia, alimmassa 82 prosenttia.
Kuva yllä näyttää, että ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä on alin riski kuolla. He erottuivat omana ryhmänään selvästi. Seuraavana olivat yrittäjät, hieman työntekijöiden ja työttömien yläpuolella selviytymistodennäköisyydessä. Viimeksi mainituilla ryhmillä selviytymistodennäköisyys oli 85 prosentin tuntumassa 13 vuoden seuranta-aikana.
Raportti vahvisti, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy sairaampaa väkeä ja että heillä on keskimäärin suurempi kuolemanvaara. Miehillä työkyvyttömyys ennen eläköitymistä viittasi selvästi korkeampaan kuolevuusriskiin.
Mielenkiintoista oli Väänäsen mukaan lisäksi se, että osa-aikaeläkkeelle siirtyminen viittasi alempaan kuolevuusriskiin verrattuna vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin. Tämä ryhmä kevensi työtaakkaa uransa loppupuolella. Voi olla, että osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden vakaa työmarkkina-asema vaikuttaa taustalla.
Raportti käsitteli rekisteriaineiston kautta suurinta Suomessa syntynyttä ikäluokkaa eli vuonna 1947 syntyneitä vuodesta 2007 lokakuuhun 2020. Yhden ikäluokan tuloksia ei voi täysin yleistää, ja tulokset ovat keskiarvoja, sillä ryhmien sisällä on isoa yksilöllistä vaihtelua.