Sähkökaapista löytyneen kuolleen pojan tapaus on jäänyt Helsingissä yli 20 vuotta kadonneita jäljittäneen rikosylikonstaapeli Jussi Waheen mieleen.
Poliisille tulee vuosittain kymmeniä tuhansia hälytystehtäviä liittyen kadonneisiin henkilöihin. Vuonna 2019 näitä tehtäviä oli yli kaksikymmentätuhatta. Suurin osa hälytystehtävistä päätyy kadonneen nopeaan löytymiseen.
Vuosittain poliisi kirjaa noin tuhat tutkintailmoitusta kadonneista henkilöistä. Näistäkin tuhannesta henkilöstä suurin osa löytyy. Syyskuun loppuun mennessä poliisilla oli poliisihallituksen mukaan auki 325 katoamisilmoitusta.
Rikosylikonstaapeli Jussi Wahe Helsingin murharyhmästä on tutkinut helsinkiläisten katoamisia 22 vuotta. Vuosittain Helsingissä tehdään 140–150 katoamisilmoitusta. Tässä luvussa ei ole mukana nuorten hatkareissuja, jotka poliisi hoitaa virka-apuna.
– Suurimmassa osassa ilmoituksissa aikahaarukka on aika lyhyt. Omainen ei ole saanut yhteyttä läheiseensä viikkoon tai kuukauteen. Tapausten taustoilta paljastuu usein syrjäytyneisyyttä tai itsetuhoisuutta. Suurin osa kadonneista on 20-40-vuotiaita ja miehiä kadonneista kaksi kolmasosaa. Sitten on myös tapauksia, joissa henkilö on asunut Yhdysvalloissa vaikkapa 40 vuotta ja ollut yhteydessä Suomeen pari kertaa vuodessa ja sitten yhtäkkiä yhteydenpito on loppunut kokonaan, Wahe kertoo.
”
Kokenut tutkija selvittää jo siinä tilanteessa, miltä katoaminen vaikuttaa. Liittyykö tapaukseen sellaisia piirteitä, että hälytyskellojen pitää soida.
Poliisi ottaa katoamisilmoitukset Helsingissä aina henkilökohtaisesti vastaan.
– Kokenut tutkija selvittää jo siinä tilanteessa, miltä katoaminen vaikuttaa. Liittyykö tapaukseen sellaisia piirteitä, että hälytyskellojen pitää soida, onko uhkauksia tai velkaa taustalla. Jos taustalla voi olla rikos, emme halua menettää aikaa, Wahe kertoo.
Omaisilta kysytään kadonneen sairauksista ja liittyykö tapaukseen tiedossa olevaa itsetuhoisuutta.
– Teemme suuren määrän tarkistuksia. Katsomme, onko pankkitiliä tai matkakorttia käytetty, kysymme sosiaaliviranomaisilta ja selvitämme kela-asiakkuudet, sähkösopimukset ja käytämme televalvontaa, jos se on mahdollista. Ihmisestä jää aina leima, kun hän asioi viranomaisen kanssa. Tarkistamme sairaalat. Tietysti ensin katsomme poliisin omat listat, ettei kadonnut ole vangittuna tai pidätettynä. Katsomme myös, onko hän ollut jollakin poliisitehtävällä läsnä. Sosiaalinen media käydään myös läpi, onko henkilö ollut somessa aktiivinen, Wahe kertoo.
Hätäetsintä voidaan käynnistää, jos kadonneella henkilöllä on välitön hengen tai terveyden vaara. Silloin etsintä kohdistetaan viimeiseen havaintopaikkaan. Paikalle voidaan hälyttää ruumiskoiria ja vapaaehtoinen etsintäpalvelu.
– Jos on kyse välittömästä hengen ja terveyden vaarasta poliisi voi paikantaa kadonneen puhelimen. Jos katoamisesta on kulunut vaikkapa jo viikko, sitä mahdollisuutta poliisilla ei enää ole. Tähän on yritetty saada muutosta, mutta toistaiseksi ihmisen yksilönsuoja on niin vahva, ettei paikannusta voi käyttää, jos katoamiseen ei epäillä liittyvän rikosta. Jos poliisi epäilee tapaukseen liittyvän rikoksen, niin sitten saamme teletiedot takautuvasti. Välitön hengen tai terveyden vaara voi tarkoittaa henkilöä, joka tarvitsee jatkuvaa lääkitystä tai voi olla iän vuoksi erityisen hauras tai hän on kadotessaan itsetuhoinen.
Täysi-ikäinen ihminen saa kadota omaisiltaan ja elää omassa rauhassa niin halutessaan.
”
Poika sanoo poliisille, että äidille saa kertoa, että hän on elossa, mutta ei mitään muuta ja joskus ei edes sitä.
– On hankalia äiti-poika -suhteita. Äiti haluaa dominoida poikansa elämää ja poika laittaa välit poikki. Äiti tekee katoamisilmoituksen ja me löydämme pojan. Sitten poika sanoo poliisille, että äidille saa kertoa, että hän on elossa, mutta ei mitään muuta ja joskus ei edes sitä. Näitä on muutamia vuodessa.
Suurin osa kateisiin jääneistä on itsetuhoisia. Usein he ovat tehneet itsemurhan hukuttautumalla.
– Omaisten kannalta läheisen kateisiin jääminen on hankalaa. Inhimillisesti katsoen omaiset varmaan jossakin vaiheessa joutuvat hyväksymään sen ajatuksen, että läheinen on kuollut. Omaiset haluavat kuitenkin päätepisteen tapaukselle. He haluavat saattaa läheisensä hautaan. Minullakin on joitakin omaisia, jotka soittavat joka vuosi. En usko, että heillä on enää toivon kipinää siitä, että kadonnut olisi elossa, mutta silti löytymistä hekin toivovat.
Uran varrelta on jäänyt mieleen koskettavia tapauksia.
”
Poliisikoirilla alue oli tutkittu jo kahdesti, mutta yksi kerros oli täynnä lasinsiruja eikä sinne ruumiskoiria voinut laskea, mutta poliisit olivat kulkeneet senkin kerroksen läpi.
– Isältä oli aikuinen poika kateissa. Pojan puhelin paikantui hylätylle teollisuusrakennukselle Karakallioon Espooseen. Nuoriso piti sitä skeittipaikkana. Poliisikoirilla alue oli tutkittu jo kahdesti, mutta yksi kerros oli täynnä lasinsiruja eikä sinne ruumiskoiria voinut laskea, mutta poliisit olivat kulkeneet senkin kerroksen läpi. Meni varmaan puolisen vuotta aikaa, kun eräs syrjäytynyt mies löysi pojan siitä kerroksesta sähkökaapista kuolleena. Isä halusi käydä vielä löytöpaikalla myöhemmin. Kävimme siellä kahdestaan. Meille oli syntynyt jokin tavallista vahvempi yhteys matkan varrella, poliisitkin ovat vaan ihmisiä. Pojan kohtalo jäi mieleeni, Wahe kertoo.
Kadonneita tutkivilla poliisilla on myös kanta-asiakkaita, sarjakatoajia.
– Sarjakatoajia on vuodessa kourallinen. Kyse on siitä, että päihteidenkäyttäjä jämähtää johonkin kontulalaiseen kämppään ja puhelimesta on akku loppu. Jollakin kämpässä on niin paljon rahaa, että jaksetaan rallatella pari viikkoa ja huolestunut omainen tekee ilmoituksen. Nämä sarjakatoamiset päätyvät löytymiseen.
Suomesta on kadonnut ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.
– Osassa kyse voi olla siitä, että henkilöllisyys on matkan varrella vaihtunut, jos mitään jälkiä ei löydy rajan ylittämisestä, Wahe kertoo.
Hän pitää kadonneiden jäljittämisestä.
– Vanha vainukoira herää näidenkin työvuosien jälkeen, sillä pohjimmiltaan tämä on konkreettista auttamistyötä.
Missä he ovat?
Kymmenen viime vuoden aikana Helsingissä on jäänyt kateisiin yli 20 henkilöä. Ilta-Sanomat julkaisee 21 nimen listan, jossa henkilöiden iäksi on merkitty se, mikä heidän ikänsä olisi tänään. Jokaisessa katoamistapauksessa on myös mainittu epäileekö poliisi katoamiseen liittyvän rikosta vai ei.
Jormakka Jouko, 68
Viimeinen havainto Jormakasta on kesältä 1993. Hänestä on tehty katoamisilmoitus 2012. Poliisin tietojen mukaan Jormakka on lähtenyt Thaimaahan. Hänestä on annettu kansainvälinen etsintäkuulutus kadonneena henkilönä. Ei epäillä rikosta.
Kenialainen Mohamed tuli vapaaehtoistyöntekijänä Suomeen järjestön kautta. Yhtäkkiä hän katosi huoneestaan eikä hänestä ole sen jälkeen havaintoja. Katoamisilmoitus on tehty 20.5.2012. Poliisi epäilee, että mies on poistunut maasta jälkiä jättämättä. Vuonna 2012 lentoyhtiöiden tietojen saaminen oli poliisin mukaan vaikeampaa kuin nykyisin.
Esa Heikki Tapani Juntunen, 57
Viimeinen havainto 17.1.2014. Juntusen epäillään pudonneen kalastusveneestä Thaimaasta. Ei epäillä rikosta. Hänet on julistettu kuolleeksi.
Juhnke on kadonnut rahtilaivalta matkalla Travemündesta Helsinkiin. Viimeinen havainto 9.1.2015. Hän on mennyt laivaan, mutta ei ole ollut enää laivalla sen saapuessa satamaan Helsingissä. Ei epäillä rikosta.
Inomaa katosi matkalla äitinsä mökiltä Hattulasta kotiin Helsinkiin 16.5.2015. Hän jäi bussista pois Tervakosken kohdalla moottoritien rampilla olleella pysäkillä. Iittalasta Inomaa oli soittanut kihlatulleen ja kertonut kännykkänsä akun olevan melkein lopussa. Inomaata on etsitty omaisten, poliisin ja vapaaehtoisten voimin. Ei epäillä rikosta.
Hannu Aleksander Lappalainen, 73
Viimeinen havainto sunnuntailta 26.7.2015, jolloin hän oli poliisin mukaan käynyt kotonaan Helsingin Mellunkylässä. Lappalainen oli viettänyt aikaa ennen katoamistaan kesäasunnollaan Loviisan lähistöllä. Lappalainen on omaiselleen sanonut, että jos hän joskus katoaa, häntä ei löydetä. Hänen puhelimensa löytyi saaressa sijaitsevalta mökiltä. Poliisi on etsinyt miestä ruumiskoirien kanssa ja merivartiosto on kaikuluodannut merialuetta, mutta kadonnutta ei ole löydetty.
Kampaaja Birgitta Silander katosi keskellä päivää 24.8.2015. Silanderin miesystävä on kertonut poliisille, että Silander lähti katoamispäivänä kotoaan Viikistä. Hänellä oli tapaaminen työtoverinsa kanssa kampaamossa Etu-Töölössä kello 15. Silanderin matkakorttia käytettiin katoamispäivänä kello 14.42 metroasemalla. Tietoa siitä, mikä metroasema oli kyseessä, ei ole. Silanderin matkapuhelin linkittyi Tennispalatsin tukiasemaan katoamispäivänä kello 17. Sijainti on tuolloin ollut Eteläisen Rautatiekadun alueella eli lähellä Silanderin kampaamoa. Tämän jälkeen puhelintietoja ei enää ole. Silander oli suunnitellut tulevaa elämää, muun muassa hän oli varannut matkan. Rikoksen mahdollisuutta ei ole tutkinnassa poissuljettu.
Sihvonen muutti 1967 Yhdysvaltoihin ja hän on lähettänyt omaisilleen 2– 3 kirjettä vuosittain. Viimeinen yhteydenotto on 1.6.2015. Yhdysvalloista on Jussi Waheen mukaan on vaikeaa saada tietoa, koska valtakunnallista väestötietojärjestelmää ei ole vaan tiedot ovat osavaltiokohtaisia. Interpolin kautta on lähtenyt pyyntö selvittää Sihvosen asuinpaikka. Ei epäillä rikosta.
Iäkäs venäläisnainen saatettiin Helsinki–Tukholma–Helsinki-risteilylle 12. joulukuuta 2016. Hän tallentui laivan kameraan. Hänen piti palata risteilyltä 14.12.2016. Hän ei kuitenkaan koskaan palannut kotiinsa. Läheiset tekivät katoamisilmoituksen. Ei epäillä rikosta.
Holma on asunut pitkään Tallinnassa. Yhteydenpito omaisiin on loppunut. Katoamisilmoitus on tehty Viron poliisille. Miehen asunto on Tallinnassa on tarkistettu ja se on ollut siistissä kunnossa. Viimeinen havainto 3.3.2017. Ei epäillä rikosta.
Riina Mäkinen, 24
Riina Mäkinen oli kadotessaan 19-vuotias. Viimeinen havainto hänestä on Loviisan Pernajassa 11. toukokuuta 2017. Katoamispäivänä Riina liikkui vuonna 1984 syntyneen miehen kanssa. Riina oli tutustunut mieheen joitakin kuukausia aiemmin. Poliisi on kuullut miestä, joka on kertonut Riinan lähteneen kävelemään metsään. Miehen kertomukset omista liikkeistään poliisi on pystynyt tähän mennessä todentamaan. Katoamismaasto on hankala kulkea. Soiset lammet on käyty läpi ruumiskoirilla. Rikoksen mahdollisuutta ei ole suljettu pois.
Sabaah Abdullahi Mohamed, 39 ja Sweet Jama Abrirahman, 12.
Äiti ja tytär katosivat 14.11.2017. Mitään sähköistä jälkeä heistä ei löydy esimerkiksi rajaviranomaisilta. Heitä on tiedusteltu myös Somaliasta. Lapsi on syntynyt Ruotsissa. Ei epäillä rikosta.
Huopainen on poliisin mukaan erittäin kielitaitoinen ja on aikaisemminkin työskennellyt ulkomailla. Katosi 16.7.2018. On mahdollista, että on lähtenyt töihin Viroon. Ei epäillä rikosta. Kansainvälinen etsintäkuulutus kadonneesta henkilöstä on tehty.
Eritreasta tullut nainen katosi 25.1.2019. Hänellä ei ollut lento- tai laivavarauksia. Ei epäillä rikosta. Puoliso on tehnyt katoamisilmoituksen. Kansainvälinen etsintäkuulutus kadonneesta henkilöstä tehty.
Coath on asunut 40 vuotta Floridassa. Hän on pitänyt muutaman kerran vuosittain yhteyttä Suomessa asuvaan omaiseensa. Viimeinen yhteys ollut 1.4.2019. Ei epäillä rikosta.
Viimeinen varma havainto Lindgrenistä syyskuun alussa Torniosta 2019. Poliisin mukaan Lindgren olisi tämän jälkeen liikkunut Suomessa ja käynyt mahdollisesti myös Ruotsin puolella. Lindgrenin käyttämä auto löydettiin Juvalta 10. lokakuuta 2019. Rikoksen mahdollisuutta ei ole suljettu pois.
Saara Maria Arva, 37
Helsinkiläisen Saara Arvan epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi. Viimeinen varma havainto hänestä on 31.8.2019 Vesannolta. Poliisi on kaivannut tietoja Arvasta ja hänen seurassaan olleesta henkilöstä erityisesti 30.8.-1.9.2019 väliseltä ajalta. Henkilöt ovat liikkuneet mustalla Audi-merkkisellä henkilöautolla. Ennen katoamistaan Arvalla oli pahoinpitelyvammoja kasvoissaan. Arvan miesystävä oli tutkintavankeudessa joulukuusta 2019 toukokuuhun 2020 taposta epäiltynä, mutta mies pääsi vapaaksi, koska vangitsemisen edellytyksiä ei enää ollut.
Viimeinen havainto 23.11.2020. Poliisi epäilee Vingertin menneen rajan yli Venäjälle. Naisen toive on ollut päästä viettää vanhuuttaan Venäjälle. Ei epäillä rikosta.
Maksim Kotlov, 31
Työnantaja on tehnyt katoamisilmoituksen virolaisesta rakennusmiehestä, joka ei ole enää ilmaantunut töihin. Viimeinen havainto 4.6.2021. Poliisi epäilee miehen palanneen kotimaahansa. Ei epäillä rikosta.
Rauha Lehtiniemi poistui Helsingin Laajasalossa sijaitsevasta palvelukodista 18. elokuuta tänä vuonna. Sen jälkeen hänestä ei ole havaintoja. Lehtiniemi liikkuu ilman apuvälineitä ja pukeutuu urheilullisesti. Hänellä on voinut olla mukanaan musta nahkainen olkalaukku. Katoaminen on täysi mysteeri. Poliisi on etsinyt naista ruumiskoirien ja merivartiosto viistokaikuluotaimen avulla, mutta häntä ei ole löydetty. Ei epäillä rikosta.
Jos sinulla on tietoa kadonneista, ota yhteyttä vakivaltavihjeet.helsinki@poliisi.fi