Takkojen ja kiukaiden romutuspalkkiolla päästöt kuriin – tällainen olisi realistinen kannustinsumma
Puun polttaminen aiheuttaa lähes puolet altistumisista syöpää aiheuttaville aineille kaupunkialueilla, kertoo tuore kreikkalainen tutkimus.
Pienhiukkasten sisältämien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden on tiedetty pitkään olevan karsinogeenejä eli syöpää ja mutaatiota aiheuttavia.
Uuden tutkimuksen mukaan puun poltto aiheuttaa enemmän PAH-yhdisteitä kuin ajoneuvoissa käytettävä dieselpolttoaine ja tai bensiini. Tilanne on sama Kreikan lisäksi muuallakin Euroopassa. Näin on myös Suomessa.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja TTS Työtehoseura teettivät vuonna 2019 kyselytutkimuksen pääkaupunkiseudun pientaloasukkaiden tulisijojen käytöstä. Tulosten perusteella HSY laski puunpoltosta pääkaupunkiseudulla aiheutuvat päästöt.
Yllättäen ne olivat suuremmat kuin autojen päästöt. Pääkaupunkiseudun polttoperäisistä hiukkaspäästöistä 33 prosenttia syntyi kotitalouksien puunpoltosta, kun autojen pakokaasujen osuus oli 26 prosenttia.
Espoon ympäristövalvontapäällikkö Maria Myllynen oli tutkimuksen teon aikaan HSY:n leivissä.
– Puunpoltosta tulevien pienhiukkasten tonnimäärä on pääkaupunkiseudulla suurempi kuin mitä tulee auton pakoputkesta. Tosin kaupunkiliikenteestä tulee lisäksi katupölyä. Puunpoltosta tulevien pienhiukkasten määrä on kuitenkin hämmentävän suuri, Myllynen sanoo.
Useimmin pääkaupunkiseudulla poltetaan puuta joko varaavassa takassa tai puusaunassa. Vaikka maaseudulla on enemmän niitä, joille puunpoltto on pääasiallinen lämmönlähde, ovat nämä taloudet yleensä kuitenkin harvaan asutulla alueella, kun taas kaupungeissa puunpoltto on lisälämmitystä ja tapahtuu tiiviillä asuinalueella.
– Yhden piipun vaikutusalueella on näin paljon ihmisiä. Pientaloalueiden puunpoltto tapahtuu yleensä myös ilta-aikaan, jolloin ihmiset ovat kotona. Pääkaupunkiseudun liikenteen suurimmat päästöt ovat taas kehäteillä kauempana asumuksista, Myllynen sanoo.
Myös koko Suomessa suuri osa puun poltosta tapahtuu takoissa taikka kiukaissa. Se on suuri pienhiukkasten lähde samaan aikaan kun liikenteen päästöt ovat vähentyneet.
Talouselämän mukaan Alankomaiden Utrechtissa on alettu maksaa 2000 euron korvausta niille, jotka luopuvat vanhasta savuttavasta takastaan tai puuhellastaan tai vaihtavat sen vähäpäästöisempään. Kyse on siis käytännössä tulisijojen romutuspalkkiosta.
Näin ei ole Suomessa. Hallituksen pari vuotta sitten hyväksymässä kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa on tosin yhtenä ehdotuksena päästöjen vähentämiseksi mainittu kannustimet, mutta ne tulisivat vanhojen kiukaiden uusimiseksi. Yksi kannustimista voisi olla romutuspalkkio.
Ilmansuojeluohjelman mukaan puun polton pienhiukkausten on arvioitu aiheuttavan Suomessa parisataa kuolemaa vuodessa.
Suuri osa pienhiukkasista tulee saunan kiukaista.
Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY:n mukaan vanhojen tulisijojen liittämisellä mukaan romutuspalkkioon saataisiin puun pienpolton päästöjä vähennettyä 20–50 prosenttia.
TSY:n mukaan vanha tulisija tuottaa jopa puolet enemmän päästöjä kuin nykyaikainen ja polttotekniikaltaan kehittynyt tulisija.
– Uusissa tulisijamalleissa on paranneltu paloilmajärjestelyjä eli ilman ohjausta tulipesässä. Uusissa tulisijoissa palaminen tapahtuu vähemmillä päästöillä, sanoo TSY:n toiminnanjohtaja Hannu Murtokare.
Hänen mukaansa tulisijojen romutuspalkkio ei ole vielä edennyt ajatusta pidemmälle.
– Siitä ei ole vielä tehty ilmasuojeluohjelmaan kirjausta, kuten kiukaista. Ne ovat olleet testimittauksissa toisaalta suurempi päästöjen lähde polttotekniikankin kautta, Murtokare sanoo.
– Realistinen kannustinsumma voisi olla 1500-2000 euroa. Taloustutkimus teki jonkin aikaa sitten kyselyn tulisijojen käyttäjille ja siellä tuli esille tällainen hintahaarukka.
”Tärkein rooli on tulisijan käyttäjällä
Myös vanhan tulisijan omistaja voi pienentää päästöjä.
– Tärkein rooli on tulisijan käyttäjällä. Tulisijassa pitäisi polttaa vain asiamukaista polttoainetta eli kuivaa puuta. Sitä pitäisi myös polttaa oikein, riittävällä vedolla.
Yksi keino vähentää päästöjä on nuohous. Asuntojen tulisijat ja hormit pitäisi nuohota kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein.
Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan ekosuunnitteludirektiivi, joka määrää uusille markkinoilla oleville tulisijoille enimmäispäästörajat. Savukaasujen hiukkaspäästöt saavat jatkossa olla korkeintaan 40 milligrammaa kuutiota kohti.
Suuri osa Suomessa myytävistä tulisijoista on jo vuosia täyttänyt asetuksen päästörajat.
– Suomalaisilla valmistajilla on ollut jo aikaisemminkin tulisijamalleja, jotka täyttävät vaatimukset, Murtokare sanoo.
Hänen mukaansa tulisijat ovat toisaalta myös tärkeä osa huoltovarmuutta ainoana sähköstä riippumattomana lämmönlähteenä.
Direktiivi ei koske kiukaita, joista tulee noin 40 prosenttia nykypäästöistä. Kiuasvalmistajat ovat kuitenkin asiasta perillä ja mainostavat uusia tuotteitaan vähäpäästöisinä.
– Myös kiukaissa on tapahtunut kehitystä.