Banner Before Header

Tällaisella summalla Suomi ostaa edelleen venäläistä öljyä – Emma Kari kutsuu suomalaiset energian säästö­talkoisiin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdyttää Suomen irtautumista fossiilisesta energiasta ja erityisesti venäläisestä tuontienergiasta. Hallitus on linjannut Suomen pyrkivän kokonaan eroon venäläisenergiasta ja tukevan EU:n Venäjän-vastaisten energiapakotteiden laajentamista.

Vihreän energian investointeja vauhditetaan 850 miljoonan euron puhtaan tulevaisuuden rahoituspaketilla, jota käytetään esimerkiksi fossiilittoman liikenteen kehittämiseen. Poliittisten päätösten lisäksi tavalliset suomalaiset pystyvät vaikuttamaan Suomen energiariippuvuuden vähentämisessä, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) perjantaina järjestetyssä tilaisuudessa, jonka aiheena oli energiansäästö.

– Sodan alkamisen jälkeen EU-maat ovat edelleen ostaneet kymmenillä miljardeilla euroilla venäläistä öljyä ja kaasua ja näin rahoittaneet (Vladimir) Putinin sotatoimia Ukrainassa. Tämä ei ole kestävää moraalisesti eikä energiapolitiikan tai turvallisuuspolitiikan näkökulmasta, Kari totesi.

Kari kuitenkin lisäsi Suomen tehneen jo aiemmin oikeita päätöksiä, joiden ansiosta Suomen energiariippuvuus Venäjästä ei ole läheskään yhtä voimakasta kuin monilla muilla EU-mailla.

Lue lisää: Saksan venkoilu venäläisen energian kanssa raivostuttaa – suomalais­professori kertoo, miksi irtautuminen on niin vaikeaa

Samassa tilaisuudessa puhunut Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund arvioi myös Suomen ostavan vielä tänä vuonna venäläistä fossiilienergiaa miljardeilla euroilla irtautumispyrkimyksistä huolimatta.

– Ennen korona-aikaa olemme liikkuneet viiden-kuuden miljardin euron luokassa. Viime vuonna se tippui noin kolmeen ja puoleen miljardiin. Tänä vuonna mennään varmasti parin miljardin tasolle, Lund arvioi.

Suomessa venäläistä öljyä on ostanut erityisesti Neste, jonka hankinnat ovat olleet kaksi kertaa Suomen tarpeita suuremmat yhtiön jalostaessa öljyä ulkomaiden markkinoille. Venäjän hyökkäyksen jälkeen yhtiö on korvannut suurimman osan venäläisestä öljystä muualta tehdyillä hankinnoilla.

Lund muistutti puheenvuorossaan energiansäästön mahdollisuuksien olevan todella mittavat. Myös Karin mukaan energian säästäminen on vihreän energian osuuden kasvattamisen lisäksi keskeinen keino energiakriisistä selviytymisessä.

– Esimerkiksi 1970-luvun öljykriisin aikaan Suomessakin madallettiin teiden nopeusrajoituksia ja suositeltiin laskemaan sisäilman lämpötilaa, Kari vertasi.

Ministerin mukaan Suomessa ei ole nyt näköpiirissä akuuttia energiapulaa, mutta energian hinta tulee todennäköisesti vielä nousemaan Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Nousu koskee erityisesti lämmöntuotantoa ja liikennettä.

– Suurin tarve energian säästölle tulee todennäköisesti olemaan ensi talvena. Lämmitysenergian hinnannousun on ennakoitu olevan jopa kymmeniä prosentteja, Kari sanoi.

Tilanteessa tarvitaan hänen mukaansa toimia energian tarpeen vähentämiseksi.

– Valtion toimet eivät yksin riitä. Tässä tarvitaan mukaan myös kaikkia suomalaisia. Yhteisillä teoilla voidaan ensi talvena hillitä energian hintapiikkejä.

Ministeri totesi, että ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet osallistua omassa arjessaan energiatalkoisiin, eikä kaikille energian säästäminen ole mahdollista. Osallistumisen tuleekin tapahtua omien voimavarojen mukaan.

– Ihmiset eri puolilla Suomea elävät tietysti hyvin eri tilanteissa hyvin eri tavoin. Samat ratkaisut eivät sovi kaikille. Kaikille ihmisille energian säästäminen ei ylipäänsä ole mahdollista.

Kotien energiansäästö onnistuu investointeja vaativilla toimenpiteillä, kuten öljylämmityksen vaihtamisella maalämpöön tai ilmalämpöpumpun hankkimisella, tai arjen toimilla, esimerkiksi sisälämpötilaa laskemalla.

– Jokainen yksittäinen teko energiankulutuksen vähentämiseksi auttaa pitämään energian hintaa kohtuullisena.

Vaikutuksiltaan tehokkaimmat vapaaehtoiset energiansäästötoimet ovat asiantuntijoiden mukaan huonelämpötilan laskeminen, lämpimän veden käytön hillitseminen ja autoilun vähentäminen.

Esimerkiksi kodin lämpötilan laskeminen yhdellä asteella tarkoittaa noin viiden prosentin säästöä lämmitysenergiassa.

– Jos näin tehtäisiin kaikissa suomen pientaloissa ja taloyhtiöissä, niin säästö olisi noin 1,5–2 terawattituntia. Se on reilusti enemmän kuin öljyn määrä, jota käytettiin kaukolämmön tuotannossa koko viime vuonna, vaikka vuosi oli poikkeuksellisen kylmä.

Rakennuksissa, eli vaikkapa kodeissa, työpaikoilla, kaupoissa ja varastoissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta käyttämästämme energiasta, Kari muistutti. Hallitus vauhdittaa nyt rakennusten energiaremontteja ja fossiilisella energialla toimivasta lämmityksestä luopumista tukemalla niitä rahallisesti.

– Näihin avustuksiin on tulossa mittava, noin 200 miljoonan euron lisärahoitus, josta päätimme energiapaketissa kaksi viikkoa sitten.

Karin mukaan jo noin 8 000 kotia on tukien avulla irtautunut öljylämmityksestä hallituskauden alusta lähtien, jonka lisäksi noin 3 500 hakemusta on jo hyväksytty. Kaikkiaan öljylämmitteisiä koteja on Suomessa vielä yli 100 000.

Myös jo ennestään suosittujen ilmalämpöpumppujen myynti on kiihtynyt tänä vuonna. Kari kertoi tilaisuudessa Suomen lämpöpumppuyhdistyksen tilastosta, jonka mukaan ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi alkuvuonna 120 prosenttia.

– Nyt tehtyjen päätösten myötä nämä tuet ovat entistä useamman suomalaisen saatavilla. Tässä tilanteessa voi sanoa, että jokainen asennettu lämpöpumppu ja aurinkopaneeli on myös isänmaallinen teko maamme energiaitsenäisyyden puolesta.

Source Link is.fi