Tällaisia oireita pitkäkestoinen korona aiheuttaa – tutkimukset: voi iskeä joka toiseen koronan sairastavaan aikuiseen
Sosiaali- ja terveysministeriön elokuussa asettaman pitkäkestoisesta koronatautia tutkineen asiantuntijaryhmän työn tulos julkaistiin perjantaina.
Ryhmä seurasi ja analysoida kansallisesti ja kansainvälisesti kertynyttä tietoa ja kokemusta pitkäkestoisesta koronataudista eli long covidista.
Työryhmän puheenjohtajana toimi neurologian professori Risto O. Roine. Raportin tiedot ovat hyvin vakavia, sillä kävi ilmi, että pitkäkestoinen koronatauti voi ilmetä noin joka toisella aikuisella ja noin yhdellä viidestäkymmenestä lapsesta.
Pitkäkestoinen covid-19 (long covid) ilmenee yleensä kolmen kuukauden kuluessa koronatartunnasta henkilöillä, jotka ovat sairastaneet todennäköisen tai varmistetun koronainfektion.
Pitkäkestoisen koronataudin oireet kestävät vähintään kaksi kuukautta eikä niitä voi selittää vaihtoehtoisella diagnoosilla. Yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivisten toimintojen häiriöt sekä myös monet muut jokapäiväistä toimintaa haittaavat oireet.
Käytössä olevat mRNA-rokotteet vähentävät koronaan sairastuvilla pitkäkestoisen taudin riskiä ja vaikuttavat usein edullisesti sen oireisiin.
Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion ja eri maista saatujen esiintyvyyslukujen mukaan maailmassa lasketaan olevan yli 100 miljoonaa sairastunutta ja luku kasvaa nopeasti. Etenevien seurantatutkimusten mukaan joka toiselle koronainfektion sairastaneelle potilaalle jää pitkäkestoisia oireita.
Osa suomalaisistakin potilaista on sairastanut jo lähes kaksi vuotta, eikä pitkäaikaisennusteesta ole vielä tietoa.
Lapsilla pitkäkestoiset oireet huomattavasti harvinaisempia ja ilmeisesti nopeammin paranevia.
Koronavirus tartuttaa laajalti eri kudoksia johtaen suoraan kudostuhoon, virusinfektion ja voimakkaan immuunipuolustusvasteen ansiosta.
Virus tartuttaa sekä hermosoluja että hermoston tukikudosta, joista viimeksi mainittu todennäköisesti selittää pääosan aivoperäisistä oireista. Viruksen on osoitettu pääsevän nenän kautta aivoihin hajukäämeistä, joiden tulehduksellisia muutoksia nähdään myös aivojen magneettitutkimuksessa.
Virus hakeutuu verisuonten seinämiin, joita immuunivaste vaurioittaa aiheuttaen verihyytymiä ja sekä kudosten hapenpuutetta. Hyytymisaktivaatio ja pienten suonten tukokset on osoitettu useassa elinjärjestelmässä, myös keuhkoissa ja sydämessä.
Oirekirjoon kuuluu sekä subjektiivisia että objektiivisia oireita, kuten uupumus, heikkous, haju- ja makuaistin häiriö, hengenahdistus, rintakipu ja nopealyöntisyys.
Oireet usein pahenevat rasituksen seurauksena ja vaihtelevat jaksoittaisesti. Vähintään joka toisella potilaalla esiintyy uupumusta ja heikentynyttä rasituksensietoa, Seuraavaksi tavallisimpia oireita ovat unihäiriöt, kipu, päänsärky, hengenahdistus, keskittymisvaikeudet ja muut kognitiiviset häiriöt, haju- tai makuaistin häiriö sekä ahdistuneisuus tai depressio.
Esiintyvyys lapsilla on vähintään 1-2 prosenttia, nuorilla lievän koronan sairastaneilla jopa 70 prosenttia, mutta sairaalapotilailla korkein esiintyvyys jopa 90 prosenttia.
Rokote vähentää sairastumisriskiä ja voi tilapäisesti parantaa vointia.
– Kaikki viimesijaiset toimet ovat osa hätäjarrumekanismia. Omalta osaltani olen sitä mieltä, että kouluihin palaaminen ei ole enää ensi viikolla turvallista, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi tilaisuudessa.