Hyttysten aiheuttamat taudit lisääntyvät maailmalla.
Suomessa tiedetään nykyään kolme hyttysten levittämää tautia. Hyttyset välittävät Suomessa pogostantautia, jänisruttoa ja Inkoo-aivotulehdusta.
Maailmalla yleinen hyttysten aiheuttama vitsaus on malaria.
Suomessakin on hyttysiä, jotka kykenevät levittämään malariaa, ja virusta on löytynyt Suomesta, vaikka se on täältä nyttemmin hävinnyt.
Essi Korhonen.
– Sen on ajateltu liittyvän esimerkiksi kaupungistumiseen. Malaria on ruraalien alueiden tauti, Helsingin yliopiston virologian dosentti Essi Korhonen selvittää.
Suomen talvi on malarialle tiukka, mutta tietynlaisissa elinoloissa malaria selviytyi.
Malaria viihtyy savutorpan tyyppisissä asunnoissa, joissa ihmiset ja eläimet asuvat tiiviisti yhdessä. Savutorpat tarjosivat hyttysille hyvät elinolot talvehtimiseen.
Nykyään suomalaiset asuvat kaupungeissa ja sellaisissa asunnoissa, joissa hyttyset eivät pysty talvehtimaan.
Suomessa esiintyy 43 eri hyttyslajia. Tiedetään, että hyttysistä lähes kaikki käyvät veriaterialle ihmisen iholla.
Vielä ei tiedetä tarkkaan, mitkä kaikki hyttyset pystyvät levittämään tauteja ja minkälaisia tauteja ne levittävät.
– Meidän tilanteemme on vielä sellainen, että hyttysten levittämät taudit ovat onneksi suhteellisen harvinaisia.
Hyttysten aiheuttamista taudeista laajimmalle on Suomessa levinnyt pogostantauti. Kakkosena on jänisrutto.
Pogostantauti
Viruksen aiheuttamat taudit nimetään usein sen mukaan, mistä tauti on ensimmäisen kerran löydetty. Suomessa tauti viittaa Pogostaan eli Ilomantsiin.
Suomessa ensimmäinen pogostantautiepidemia todettiin vuonna 1974 Ilomantsissa.
Pogostantautia aiheuttaa sindbis-virus.
Pogostantaudin tyypillisiä oireita ovat kuume, ihottumat, nivelkivut. Taudin ikävä puoli on se, että nivelvaivat voivat jäädä pitkäksi aikaa kroonisiksi.
Pogostantautia esiintyy eri puolella Suomea ja eniten Itä-Suomessa.
– Yksi tautiin vaikuttava tekijä on varmasti se, että metsäkanalintujen populaatiot ovat Itä-Suomessa suuria, Essi Korhonen arvelee.
Metsäkanalinnut ovat luonnossa viruksen isäntiä ja niitä, joissa virus lisääntyy.
Korhosen mukaan voidaan ajatella, että metsäkanalinnut ovat eräänlaisia viruspankkeja.
– Ihminen on vähän sellainen vahinko virukselle.
Virus elää lintuhyttyskierrossa. Tauti tarttuu, kun satunnaisesti viruksella infektoitunut hyttynen pistää ihmistä.
Pogostantautia vastaan ei ole rokotetta eikä tarkkaa hoitoa. Ainoa tapa estää tautiin sairastuminen on suojautuminen hyttysiä vastaan.
Jänisrutto
Jänisruttoa aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri.
Jänisrutto on pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvä tauti. Ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa tauti leviää hyttysen piston välityksellä. Taudin voi saada myös muun muassa saastuneen veden välityksellä.
Taudin oireet riippuvat tartuntareitistä.
Jos tauti tulee hyttysen pistosta, oireena on kuume. Joillekin nousee paukama, joka on tupakan polttaman näköinen. Imusolmukkeita voi turvota.
Lievänä tauti voi parantua itsestään. Vakavana tauti voi edetä esimerkiksi keuhkokuumeeseen.
Koska kyseessä on bakteeri, tautia vastaan annetaan antibiootteja.
Inkoo-virus
Inkoo-virus havaittiin hyttysestä Suomessa vuonna 1964.
Hyttysenpisto menee usein oireettomana ohi. Ihminen ei välttämättä tiedä, että häneen on tarttunut virusta.
Ihmiseen jää vasta-aineita ja myöhemmin voidaan todeta, että hän on kohdannut viruksen.
Jos tartunta alkaa oireilla, tyypillistä ovat kesäflunssan tapaiset oireet, kuten kuume.
– Se on sinänsä hyvin harmiton, mutta sitten tullaan siihen, että virus voi satunnaisesti aiheuttaa neurologisia oireita, Essi Korhonen sanoo.
Vakavat tautitapaukset ovat harvinaisia.
Inkoo-virukseen ei ole spesifistä hoitoa eikä rokotetta.
Inkoo-viruksesta ei ole selvää, mikä on sen isäntäeläin luonnossa ja mitkä hyttyslajit virusta levittävät. Tutkijat ovat arvelleet isäntäeläimeksi villimärehtijöitä.
Uusia tauteja?
Uusia hyttysen aiheuttamia tauteja voivat Suomessa olla Länsi-Niilin kuume ja Usutu-virus, ennustaa dosentti Essi Korhonen.
Virukset ovat sukua toisille. Molemmat ovat afrikkalaista alkuperää.
Taudeille tyypillistä on, ettei oireita tule lainkaan tai tulee epämääräisiä kuumeoireita. Virus voi aiheuttaa myös neurologia oireita.
– Erityisesti silloin, jos immuunipuolustus ei ole terässä. Tiedetään myös, että tauti voi olla fataali ja voi aiheuttaa henkilön kuoleman.
Virukset elävät lintu–hyttynen–lintu-kierrossa.
Länsi-Niilin virus ja Usutu-virus ovat levinneet voimakkaasti. Etelä-Euroopassa esiintyy jo Länsi-Niilin virusta.
– Se on kiivennyt ylöspäin. Keski-Euroopan tasolla on jo tapauksia.
Usutu-virusta on löydetty linnuista Ruotsissa.
– Meillä on hyvin aktiivista muuttolintuliikennettä Afrikan ja Suomen välillä. Ja muuttolintuhan voi viruksen kantaa mukanaan.
Lisäksi Suomessa on hyttyslajeja, jotka levittävät kyseisiä viruksia.
Lämpötila vaikuttaa siihen, miten virus lisääntyy hyttysessä.
– Meillä on jo sellaisia hellejaksoja, ja hellejaksot tulevat lisääntymään, Korhonen povaa.